Auttamattomasti vanhentunut klassikko-ohjaus

8.1.2019 Elokuvissa: Wolfgang Amadeus Mozartin ooppera Ryöstö seraljista Teatro alla Scalasta Milanosta

Giorgio Strehler (1921–1997) ohjasi Mozartin Ryöstö seraljista eli Die Entführung aus dem Serail -oopperan Salzburgin festivaaleille vuonna 1965. Sama tuotanto on pyörinyt Milanossa vuodesta 1972(!) lähtien. Tämä elokuvateatteriesitys oli tallennettu La Scalassa kesäkuussa 2017 ja sen kapellimestarina oli Zubin Mehta, joka toimi tehtävässä myös vuoden 1965 alkuperäistuotannossa.

Strehlerin ohjauksen "juttu" on siluettiteatteri: Solistit esiintyvät usein näyttämön pimennetyllä etureunalla, jolloin he näkyivät valkeaa taustaa vasten mustina siluettihahmoina. Uusintaohjauksesta vastasi Mattia Testi. Siluettien idea toimi edelleen, mutta muuten aika oli auttamattomasti ajanut kokonaisuuden ohi ja produktio edusti sellaista vanhahtavaa musiikkiteatteria, johon ei onneksi juurikaan enää törmää. Luciano Damianin alkuperäislavastuksen ja -puvustuksen olivat uudelleenlämmittäneet Carla Ceravolo ja Sybille Ulsamer. Tylsä ja vanhahtava lavastus ei puhutellut minua lainkaan, mutta puvustus nyt ehkä ajoi edelleen asiansa.

Musiikillisesti esitys oli onnistunut, vaikka Mehtan tempot olivat paikoin liiankin rauhallisia. Kyllä La Scalan orkesteri osaa tätäkin repertoaaria soittaa, ja solisteiksi oli löydetty oivalliset Mozart-laulajat: Lenneke Ruiten (Konstanze), Sabine Devieilhe (Blonde), Mauro Peter (Belmonte) ja Maximilian Schmitt (Pedrillo). Tobias Kehrer (Osmin) ei saa minulta kiitettävää arvosanaa epätasaisen suorituksensa vuoksi, mutta kaunissävyinen ääni miehellä kyllä on. Selimin puheroolissa oli Cornelius Obonya.