Pitkä, mutta antoisa iltapäivä Musiikkitalossa

29.9.2018 Kuoro- ja orkesterikavalkadi Musiikkitalossa Helsingissä

29.9.2018 Kupillinen kamarimusiikkia -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä

29.9.2018 Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, joht. Kornilios Michailidis, sol. Gustav Schantz, piano Musiikkitalossa Helsingissä

Sulasolin Helsingin piirin järjestämä kuoro- ja orkesterikavalkadi alkoi Musiikkitalossa jo kymmeneltä aamupäivällä. Itse pääsin paikalle vasta puolen päivän maissa, mutta ehdin sentään kuulemaan seitsemän eri esitystä. Esiintyneet kokoonpanot olivat Naiskuoro fem@il singers, Melodie, Kumpulan Kuoro, Lauluyhtye BellaCanta, Helsingin Kannelkuoro, Kamarikuoro Kaamos ja Lauluyhtye Fake Five. Kuulimme tasoltaan vaihtelevia, mutta yhtä kaikki mielenkiintoisia esityksiä - sekä klassikoita että kepeämpiä viihdenumeroita. Parhaimmaksi rankkaan Kamarikuoro Kaamoksen, jota johti Visa Yrjölä.

Heti kuorokavalkadin perään oli pieni Sibelius-Akatemian järjestämä konsertti otsikolla Kupillinen kamarimusiikkia. Ilmo Ranta johdatti meidät ohjelmaan, joka oli tällä kertaa ranskalaista laulumusiikkia - viitaten jo seuraavaan konserttiin. Sopraano Mariia Bertus ja pianisti Antti Haho esittivät Poulencilta kolme laulua (Le présent, Chanson ja Hier) sekä Kuulalta laulut Sinipiika ja Jääkukkia. Toisena duona esiintyivät sopraano Virva Puumala ja pianisti Juho Lepistö. Ohjelman muodostivat Faurén Les berceaux, Debussyn Green ja Spleen sekä Lisztin Oh! quand je dors. Mainioita tulkintoja olivat kaikki; erityisesti minua miellytti Puumalan upean tumma äänenväri.

Iltapäivän päätti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri tarjoamalla kokoranskalaisen ohjelman. Kreikkalainen kapellimestari Kornilios Michailidis oli valinnut alkuun Debussyn herkän ja sensuellin Faunin iltapäivän, jonka impressionistinen tunnelma vei kuulijan melkeinpä toiseen todellisuuteen. Ihanan huilusoolon soitti Enna Puhakka. Seuraavana kuultu Poulencin Sinfonietta oli tasapainoinen ja raikas esitys, jossa hallitsevaan kepeyteen sekoittui ajoittain tummempiakin sävyjä.

Väliajan jälkeen siirryttiin Ravelin musiikkiin: Pianokonsertto G-duuri soi hämmästyttävän kypsänä ja ammattimaisena tulkintana. Tämä oli osaltaan loistavan solistin, ruotsalaisen Gustav Schantzin ansiota. Konserton jazz-vaikutteet ovat aina yhtä vetävää kuultavaa. Päätösnumerona oli Daphnis et Chloé, sarja nro 2. Ravel kokosi balettimusiikistaan kaksi sarjaa konserttikäyttöön. Niistä nyt kuultu "kakkonen" on huomattavasti suositumpi ja siihen on lisätty mahdollisuus kuoron käyttöön. Tämän esityksen laulajisto oli koottu kolmesta kuorosta: Somnium Ensemble, Hämäläis-Osakunnan Laulajat ja Kamarikuoro Kaamos. Kyllä oli hienoa kuultavaa!