Offenbachia loistosolisteilla
10.11.2018 Jacques Offenbachin ooppera Les contes d'Hoffmann (Hoffmannin kertomukset) Kansallisoopperassa Helsingissä
Offenbachin Hoffmannin kertomukset on ennen tätä produktiota nähty Kansallisoopperan lavalla viimeksi alkuvuodesta 1969. Kaikkiaan tuotantoja on tehty talossa viisi ja tämä kuudes, lokakuussa ensi-iltansa saanut, on ostettu Dresdenin Semperoperista. Pääsin katsomaan vasta sen viidennen esityksen, jonka aluksi ilmoitettiin solistimuutos: Mika Pohjonen oli sairastunut ja hänen tilallaan Hoffmannin roolissa laulaisi Dominik Sutowicz, joka teki osan myös ensi-illassa.
Johannes Erathin ohjaus toimi mielestäni erinomaisesti. Se oli tyylikäs, yhtenäinen ja älykäs kokonaisuus, johon oli ujutettu kiinnostavia yksityiskohtia. Näyttämön lattian luukkuja käytettiin useasti, esiintyjiä nähtiin mm. ensimmäisen parven päissä ja pari kertaa kuorolaiset lauloivat orkesterimontussa soittajien takana. Ehkä henkilöohjaus olisi kuitenkin kaivannut lisäpanostusta? Pidin myös Heike Scheelen lavastuksesta, joka operoi mm. seinien ja kankaiden läpinäkyvyydellä. Nykyaikaiseen tapaan käytettiin myös video- tai kuvaprojisointeja. Puvut suunnitellut Gesine Völlm alleviivasi Hoffmannin rakkauksien yhteyttä pukemalla kaikki naiset samanlaisiin valkoisiin asuihin.
Kapellimestarina oli taas Patrick Fournillier, joka on selvästi päässyt sinuiksi orkesterin kanssa. Soitto sujui upeasti ja kaikki tuntui olevan kohdallaan – niin myös kuoron osuudessa. Ripeät tempot ja musiikin pirskahtelevuus vei teosta eteenpäin jopa hieman sekavassa oopperan alussa. Onnistuneen esityksen kruunasi kuitenkin loistava solistikaarti: Hoffmannina lauloi siis puolalaistenori Dominik Sutowicz, joka jaksoi raskaan roolinsa ongelmitta ja ilmaisuvoimaisesti. Ehkä paikoin laulaminen oli vähän raskassoutuista, eli kevyempi ote olisi toisinaan voinut toimia paremmin. Rocío Pérez oli hurmaava Olympia ja Helena Juntunen teki mahtavan, syvemmän roolityön Antoniana. Säteilevä Measha Brueggergosman kiinnitti huomiota Giuliettana.
Illan parhaimpiin onnistujiin kuuluu myös Jenny Carlstedt, joka oli uinut Muusan nahkoihin erinomaisesti. Franco Pomponi oli elegantti paholainen Lindorfin ym. osissaan. Ja vielä pitää mainita Dan Karlström (Frantz ym.), jonka tenori oli tänään loistoiskussa. Pienemmissä rooleissa nähtiin Roland Liiv, Robert McLoud, Koit Soasepp, Sari Nordqvist, Matias Haakana ja Ari Hosio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti