Dostojevskin raadolliset henkilöt valokeilassa

25.4.2019 Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljekset Kansallisteatterissa Helsingissä

Dostojevskin Karamazovin veljekset oli kaikessa puuduttavuudessaan vaikuttava lukukokemus – silloin joskus nuorena. Uudestaan en ole rohjennut hyllyssäni pölyttyvään järkäleeseen kajota, mutta ehkä pitäisi tänä vuonna ottaa se työn alle kesälukemisena?

Torstai-iltani vapautui konsertin peruuntumisen vuoksi, joten ostin sitten lipun Kansallisteatterin Karamazovin veljeksiin. En kaikin osin ihastunut Samuli Reunasen dramatisoimaan ja ohjaamaan esitykseen, mutta vaikuttava tämäkin kokemus oli. Dostojevskin romaanin henki ja tunnelma oli mielestäni tavoitettu hyvin, vaikka esitystä maustettiinkin kaikenlaisella kummallisella päälleliimatulla ja etäännyttävällä toiminnalla. Venäläiskliseitä oli onneksi vältelty aika hyvin. Ohjaaja oli valinnut kiinnostavasti Karamazovin äpäräpojan Smerdjakovin sekä luostarivanhus Zosiman osiin naisnäyttelijät. Esityksessä oli myös livemusiikkia.

Pitkä teatteri-ilta oli hienojen näyttelijäsuoritusten juhlaa. Hannu-Pekka Björkman oli aivan ilmiömäinen Fjodor Karamazovina. Mies on tullut vuosien mittaan tutuksi useissa erilaisissa tehtävissä, mutta tämä oli kyllä paras roolityö mitä olen häneltä nähnyt! Heikki Pitkänen (Dmitri), Miro Lopperi (Ivan) ja Juho Uusitalo (Aleksei) näyttelivät kaikki antaumuksella ja heittäytyen. Ja erikseen on mainittava Seela Sella (Zosima), jonka karisma kantaa aina vaan.