Beer todellakin ansaitsee paluunsa näyttämöille!

9.4.2019 Joseph Beerin operetti Polnische Hochzeit Landestheater Linzissä (Musiktheater am Volksgarten)

Linzin Musiktheaterin pienen BlackBox-näyttämön katsomo oli ääriään myöten täynnä yleisöä. Suuren osan oli varmasti houkutellut paikalle tarjolla oleva harvinaisuus: Joseph Beerin operetti. Beer (1908–1987) oli puolanjuutalainen säveltäjä, joka syntyi nykyisen Ukrainan alueella. Hän aloitti säveltäjänuransa 1930-luvun alussa Wienissä, mutta hänen ensimmäiset operettinsa kantaesitettiin Zürichissä. Polnische Hochzeit (suom. Puolalaiset häät) näki ensi kertaa näyttämön vuonna 1937 ja seuraavien yhdentoista kuukauden aikana sitä esitettiin yli neljässäkymmenessä teatterissa ympäri maailman, lähes kymmenenä eri kieliversiona.

Beerin suosio oli siis vankkaa, mutta sitten tuli Anschluss ja säveltäjä joutui pakenemaan Wienistä Ranskaan, jossa hän piileskeli sodan loppuun saakka. Beerin perhe ja mm. tämänkin operetin libretistinä toiminut Fritz Löhner-Beda murhattiin keskitysleireillä. Sodan jälkeen sävellystyö jatkui ja viimeisin Beerin suuri teos valmistui hänen kuolinvuotenaan. Varhaisen tuotantonsa esittämiseen hän suhtautui nihkeästi ja piti oikeuksistaan kiinni. Pohjoismaissa Polnische Hochzeitia esitettiin tästä huolimatta, siis ilman säveltäjän lupaa; Suomessakin nimellä Masurkka. Beerin kuoleman jälkeen perustettu säätiö on onneksi nähnyt asian toisin ja teos näki uudestaan päivänvalon Itävallassa 2012 sekä Saksassa 2013. Vuodelta 2016 on olemassa CD-levytyskin.

Polnische Hochzeit osoittautui aivan erinomaiseksi operetiksi. Pidin tavattomasti Beerin ammattitaidolla ja huumorilla säveltämästä musiikista, joka toimi saumattomasti yhteen mainion libreton kanssa. Esimerkiksi Du bist meine große liebe -numero valloitti kaltaiseni kaappiromantikon täydellisesti. Mukana oli myös vauhdikkaampia numeroita – kuten Katzenaugen, johon oli yhdistetty lasten ja nuorten kuoron näpsäkkä koreografia kissanaamioineen. Kapellimestari Martin Braun oli todellakin mies paikallaan ja ylläpiti hyvää imua. Ohjaaja Gregor Horres sai kokonaisuuden toimimaan pienessä tilassa, jonka lavastuksena oli siirreltäviä verhoja, huonekaluja ja puulaatikoita. Lavastuksen ja puvustuksen oli suunnitellut Jan Bammes.

Todella harvoin olen kuullut operettiesityksessä näin tasokasta solistiensembleä; he olivat kaikki laulullisesti suorastaan erinomaisia! Philipp Kranjc eläytyi paroni Mietek Oginskyn rooliin hyvin ja Michael Wagner se vasta olikin loistonäyttelijä kreivi Staschek Zagorskyna. Veljenpojan eli kreivi Boleslav Zagorskyn osassa oli huikean hieno operettitenori Rafael Helbig-Kostka. Muissa tehtävissä olivat Svenja Isabella Kallweit (Jadja), Florence Losseau (Suza), Timothy Connor (Casimir), Dominik Nekel (poliisikapteeni Korrosoff), Etelka Sellei (Stasi) ja Seunggyeong Lee (Stani).

Tämän operetin perusteella puolalaisten häiden pääasia taitaa olla ryyppääminen. Teoksessa oli useampi alkoholinhuuruinen numero, jotka ohjaaja oli toteuttanut paitsi mainion viihdyttävästi, myös hyvän maun rajoissa pysytellen. Teeman jatkeeksi käsiohjelmassa oli vielä kahden sivun opastus puolalaisiin viinoihin!