Barokkiurkuja ja lastenoopperaa

17.10.2019 Sini Huopaniemi, urut Musiikkitalossa Helsingissä

17.10.2019 Cecilia Damströmin ooppera Vickan & Väinö Aleksanterin teatterissa Helsingissä

Organon urkumatineassa soitti tällä kertaa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa opiskeleva Sini Huopaniemi. Unohduksen vuoksi ei konsertin ohjelmaa jaettu normaaliin tapaan ovella eikä sitä ollut päivitetty myöskään nettiin. Niinpä kuultujen kappaleiden jäljittäminen oli kohtuullisen vaikeaa... Toccata-painotteisen ohjelman säveltäjät olivat nimekkäitä: Giovanni Gabrieli, Domenico Zipoli, Jan Pieterszoon Sweelinck (italialaislinjasta poiketen alankomaalainen säveltäjä) ja Girolamo Frescobaldi. Huopaniemi soitti kaikki kappaleet Organo-salin pienillä italialaisilla barokkiuruilla, jotka ovat 1700-luvun alkupuoliskolta. Osa ohjelmasta olisi tarvinnut vielä lisätyöstämistä – tulkinnat olivat kovin kaavamaisia ja vääriä ääniä kuului liian usein.

* * *

Illalla Aleksanterin teatterissa kuultiin Vickan & Väinö -lastenoopperan kolmas esitys; ensimmäinen eli kantaesitys oli ollut aamupäivällä. Kaikkiaan näytöksiä on tällä erää seitsemän kappaletta kolmen päivän aikana.

Noin 40 minuuttia kestävän teoksen on säveltänyt Cecilia Damström. Musiikki oli oikein letkeää ja sujuvaa, rytmisesti pirteää, hauskaakin – ja oman lisävärinsä toi se, että soittamassa oli ainoastaan harmonikka. Janne Valkeajoki oli tehtävässään oikein mainio.

Kaksikielisen (tai oikeastaan kolme-, sillä arkkitehti C. L. Engelille oli kirjoitettu jokunen repliikki myös saksaksi) libreton on kirjoittanut Marina Motaleff-Kelly, jonka tekosia oli myös oopperan ohjaus. Pienille lapsille sopivan vauhdikas ja helposti seurattava tarina sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kaksi hiirtä – Tukholmasta tullut Victoria eli Vickan ja suomalainen Väinö – tapaavat ja Väinö auttaa nälkäistä vierasta. Yhdessä he jäljittävät kilpailevan arkkitehdin varastaman piirustuksen ja palauttavat sen Engelille. Ystävyys ja ymmärrys syntyvät helposti, vaikka yhteistä kieltä ei (aluksi) olekaan.

Tarmo Tanttu oli suunnitellut esityksen lavastuksen ja puvustuksen. Varsinkin lavastus oli mielestäni hieno, eikä lainkaan sellaista puolivillaista tekoa kuin pienissä tuotannoissa usein näkee. Lisäpisteet hauskoista lokeista ja niiden äänistä! Näkemässäni esityksessä lauloivat Hedvig Paulig, Ville Salonen ja Aku Rantama. Laulullisesti mentiin vain tyydyttävällä tasolla, mutta näytteleminen toimi paremmin. Ville Salosen iloisuus ja ilmeikkyys oli suorastaan valloittavaa.