Jumppanen taituroi Hammerklavierin

7.10.2018 Paavali Jumppanen, piano Olarin kirkossa Espoossa

Beethovenin Hammerklavier-sonaatti eli virallisemmin Pianosonaatti nro 29 B-duuri op. 106 valmistui syksyllä 1818. Paavali Jumppanen juhlisti merkkivuotta soittamalla teoksen Olarin kirkossa. Ennen esitystä hän kertoi yleisölle mm. sonaatin syntyvaiheista ja omasta Emil Gilels -muistostaan. Käsiohjelmaan oli sisällytetty laajempi esittely, jossa Jumppanen analysoi sonaatin rakennetta.

Hammerklavier on pianosonaatiksi poikkeava – niin kestoltaan kuin sisällöltään – ja myös teknisesti vaativaa soitettavaa. Jumppasen tulkinnassa kaikki yksityiskohdat vaikuttivat viimeisen päälle harkituilta. Hän on selvästi perehtynyt syvällisesti sävellykseen ja pohtinut sen esittämisen nyansseja. Työn tuloksesta voidaan nauttia jo muutama vuosi sitten ilmestyneellä Ondinen levytyksellä. Akateeminen kuivakkuus oli silti konsertista kaukana – Jumppanen osasi pitää teoksen elävänä ja mukaansatempaavana. Suosikkini oli neljännen osan mahtava kolmiääninen fuuga. Se on raskasta soitettavaa ja pitkä kuin mikä, mutta Jumppanen selvisi fuugastakin erittäin helpon ja vaivattoman oloisesti.