Jälleen tsaari valepuvussa

23.11.2019 Gaetano Donizettin ooppera Il falegname di Livonia, o Pietro il grande, czar delle Russie Teatro Socialessa Bergamossa

Kaksi vuotta sitten näin Bergamossa Donizettin oopperan Il borgomastro di Saardam, jossa Pietari Suuri seikkaili incognito Hollannissa. Nyt oli vuorossa Il falegname di Livonia, o Pietro il grande, czar delle Russie, jossa tsaari niin ikään esiintyy valeasuisena. Näiden kahden oopperan tapahtumat sentään poikkeavat muuten toisistaan.

Il falegname di Livonia jne. oli saanut Bergamossa lyhyemmän "kauppanimen" Pietro il Grande. Teos kantaesitettiin Venetsiassa 1819 ja se oli Donizettin neljäs näyttämölle päässyt ooppera. Sitä voidaan pitää myös säveltäjänsä ensimmäisenä pienenä menestyksenä, josta tehtiin useampi kuin yksi tuotanto. Il falegname di Livoniaa esitettiin viimeisen kerran vuonna 1827 ennen yli 170 vuoden unohdusta. Koko teoksen luultiin kadonneen, mutta venäläisten pitkän tutkimus- ja jäljitystyön tuloksena ooppera saatiin koottua fragmenteista. Vuonna 2003 teos sai meidän aikamme ensiesityksen Pietarissa.

Bergamoon Il falegname di Livonian olivat ohjanneet ja lavastaneet roomalaisen Ondadurto Teatron johtajat Marco Paciotti ja Lorenzo Pasquali. Seurue tunnetaan fyysisestä teatterista, elekielen ja nykysirkuksen käytöstä. Näitä elementtejä oli nytkin mukana, mutta enimmäkseen päälleliimatun oloisina tai kuvittamassa esim. alku- ja välisoittoja täysin irrallisina viihdytysnumeroina. Varsinaiset oopperan tapahtumat oli ohjattu ajatuksella ja ihan sujuvasti ja se olisi riittänyt minulle. Lavastus oli käsittämätön kokoelma erilaisia härpäkkeitä ja metallitelineitä, joita purettiin ja kasattiin ja kärrättiin ympäri näyttämöä rasittavuuteen ja häiritsevyyteen saakka. Esityksessä käytettiin myös videoprojisointeja, joiden vaihtuvista psykedeelisistä kuvioista meinasi saada päänsäryn. K. B. Projectin karnevalistiset puvut sopivat sinänsä kokonaisuuteen, mutta eivät miellyttäneet meikäläisen silmää.

Il falegname di Livonia ei mielestäni kuulu Donizettin parhaimpiin oopperoihin, mutta kyllähän musiikin mielellään kuunteli kerran läpi. Montussa soitti Orchestra Gli Originali johtajanaan vanhan musiikin spesialistina tunnettu Rinaldo Alessandrini. Solisteista valopilkuiksi nousivat vanha tuttu Roberto De Candia (Pietro il Grande) ja Marco Filippo Romano (Ser Cuccupis), eikä Francisco Britokaan (Carlo Scavronski) ollut hullumpi. Muissa rooleissa lauloivat mm. Loriana Castellano (Caterina), Nina Solodovnikova (Annetta Mazepa) ja Paola Gardina (Madama Fritz).