Kylmiä väreitä lähes koko illan

19.2.2020 Unkarin valtionoopperan orkesteri, joht. Michelangelo Mazza, sol. Anna Netrebko, sopraano & Yusif Eyvazov, tenori Wiener Konzerthausissa

Viime huhtikuussa olin ostanut lipun Anna Netrebkon konserttiin Berliinissä, mutta hän joutui peruuttamaan esiintymisensä sairauden vuoksi. Nyt Wienin Konzerthausissa tarjoutui uusi tilaisuus kuulla hänen laulamistaan – pitkästä aikaa. Toisena solistina oli sopraanotähden puoliso, azerbaidžanilainen tenori Yusif Eyvazov. Soitannosta vastasi Unkarin valtionoopperan orkesteri kapellimestari Michelangelo Mazzan johdolla.

Konzerthausin suuri sali oli loppuunmyyty, vaikka liput parhaille paikoille maksoivat peräti 412,55 euroa. Uskomaton hinta, eikä peruspaikoillekaan paljoa halvemmalla päässyt! Minä tyydyin edullisimpaan hintakategoriaan parvella, mutta sekin oli kyllä kipurajoilla. Päätin kuitenkin maksaa, sillä muistelin aiemman kokemukseni perusteella, ettei lavaa vastapäätä olevalla parvella ole mitään ongelmia kuulemisen tai edes näkemisen suhteen. Tämä käsitys osoittautui oikeaksi.

Järjestäjän ja esiintyjien kiitokseksi on todettava, että ilta tarjosi ainakin minulle vastinetta lipun hintaan nähden – niin laadullisesti kuin määrällisesti. Konsertti kesti yhden normimittaisen väliajan kanssa lähes kolme tuntia! Yllätysvierailijana lavalla pistäytyi (yhden numeron verran) komeaa kansainvälistä uraa tekevä mezzosopraano Elena Maximova.

Ilta oli omistettu Giuseppe Verdin ja Giacomo Puccinin oopperamusiikille. Kuulimme aarioita ja duettoja Don Carlosta, Kohtalon voimasta, Aidasta, Naamiohuveista ja La traviatasta sekä Toscasta ja La bohèmesta. Orkesteri esitti omina numeroinaan alku- ja välisoittoja oopperoista Nabucco, Attila, Le villi ja Manon Lescaut.

Varmasti jo otsikon perusteella arvasitte mielipiteeni konsertista: BRAVI!!! Voi taivas miten upea ja hehkuva Netrebko olikaan! Hänen äänensä vaikuttaa muhevoituneen aina vaan herkullisemmaksi ja jos mahdollista, niin tulkinnan syvyydessä ja koskettavuudessa tuntuu löytyvän vieläkin uusia tasoja. Eikä siippa Eyvazov jäänyt Netrebkon varjoon. Hän on ensiluokkainen italialaistyyppinen tenori, jolla riittää tekniikkaa, äänivaroja ja ilmaisukeinoja melkeinpä mihin vaan. Esimerkiksi Rodolfon Che gelida manina -aariaa en ole varmasti koskaan kuullut näin upeana ja vahvana tulkintana. Eyvazovin olen toki tiennyt nimeltä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun näin miehen livenä.

Mahtavien solistien konsertin täydensi unkarilaisorkesteri, josta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Kapellimestari Michelangelo Mazza johti huvittavan suurieleisesti ja italialaisen temperamentikkaasti, mutta lopputulos oli (tämän ansiosta tai tästä huolimatta) vaikuttava. Esimerkiksi Nabucco-alkusoitto ja Le villi -oopperan Intermezzo ottivat kyllä mahdollisilta epäileviltä kuulijoilta luulot pois. Mazza toimi aiemmin 14 vuotta konserttimestarina Teatro Regio di Parman oopperaorkesterissa, mistä ei varmasti ole haittaa oopperamusiikin ymmärtämisessä ja johtamisessa.