Aarne Pelkosen uusi aluevaltaus

11.12.2019 Haavekuvia: Aarne Pelkonen -konsertti Sellosalissa Espoossa

Syksyllä ilmestyi baritoni Aarne Pelkosen kolmas sooloalbumi. Hän laulaa Haavekuvia-nimisellä levyllä suomalaista runoutta sekä uusina sävellyksinä että vanhoina klassikkoina. Pelkosen tilaamat uudet kappaleet ovat säveltäneet Iiro Rantala, Jukka Linkola ja Marzi Nyman.

Levyn musiikki esitettiin kokonaisuudessan Espoon Sellosalin konsertissa, joka ajoittui Pelkosen joulukonserttikiertueen välipäivälle. Orkesterina soittivat samat taiturit kuin levylläkin lukuun ottamatta pianisti Iiro Rantalaa. Hänen osuutensa hoiti konsertissa monilahjakkuus Marzi Nyman, joka soitti myös kitaraa. Muut muusikot olivat Jukka Perko (saksofonit), Eriikka Maalismaa (viulu) ja Jani Pensola (kontrabasso). Kun projektissa ovat mukana herrat Rantala, Nyman ja Perko, niin voitte arvata sovitusten olevan huikeita, usein jazzahtavia, ja konserttiinkin riitti upeita sooloja sekä improvisointia.

Ohjelman aloitti kolme Iiro Rantalan sävellystä, joiden tekstit ovat Eino Leinon Hymyilevästä Apollosta. Kappaleiden nimet ovat Hän painoi suukkosen poskellein, Aurinkolaulu sekä Lemmen laulu. Kaj Chydeniukselta kuultiin klassikko Sinua sinua rakastan Aulikki Oksasen ihanaan runoon ja Vesa Mäkiseltä Yö väistyy, joka on alun perin sävelletty TV-sarjaan Karjalan kunnailla. Kappaleen sanat ovat Markku Pölösen kynästä. Matti Jurvan Väliaikainen kuultiin vaikuttavana instrumentaaliversiona.

Pelkonen palasi lavalle mukanaan Aleksis Kiven Laulu oravasta, Jukka Linkolan uutena sävellyksenä. Kassu Halosen ja Vexi Salmen rakastettu Maailma on kaunis oli seuraava kappale ja sen jälkeen kuultiin Marzi Nymanin säveltämä Rannalla Saima Harmajan runoon.

P. Mustapään tunnettu Laulu kuultiin Petri Laaksosen säveltämänä; kappaleen nimenä on runon alkusanojen mukaisesti Tein lasinkuultavan laulun. Jukka Linkolalta saatiin kaksi uutta sävellystä lisää: Kuu kalpea Eino Leinon tekstiin ja Kesäyö Aaro Hellaakosken runoon. Marzi Nymanin toinen sävellys on nimeltään Haavekuva ja sen teksti on puolestaan L. Onervan.

Monien odottama Nocturne oli säästetty viimeiseksi kappaleeksi. Siitä kuultiin Vesa-Matti Loirin tunnetuksi tekemä versio, eli Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin sävellys Eino Leinon runoon. Ylimääräinenkin saatiin, ja se oli jonkinasteinen yllätys: Sylvian joululaulu!

Haavekuvia-levyn ja konserttien myötä Aarne Pelkonen on laajentanut taiteilijakuvaansa ja ottanut liedin ynnä oopperan maailmasta muutaman askeleen kevyen musiikin suuntaan. Liekö mallia otettu kollega Waltteri Torikasta? Tosin Pelkonen ei ole konserteissaan lainkaan sellainen lavaleijona ja yleisön villitsijä kuin Torikka, mutta eivätköhän hänenkin välijuontonsa tule muuttumaan kokemuksen myötä luontevammiksi. Pelkosen "kevyt" ohjelmisto on ainakin tämän näyte-erän perusteella taiteellisesti kunnianhimoisempaa ja hän myös laulaa yleensä paremmin ja puhtaammin kuin Torikka.