lauantai 25. elokuuta 2018

Vahvaa puolalaista oopperaa


25.8.2018 Stanisław Moniuszkon ooppera Halka Kulttuuritalossa Helsingissä

Helsingin Koomisen Oopperan ensimmäistä kertaa järjestämä Helsinki Opera Festival toi suomalaisyleisön kuultavaksi oopperaharvinaisuuden. Stanisław Moniuszkoa pidetään "Puolan oopperan isänä" ja hänen tunnetuin teoksensa on Halka. Teosta on esitetty Suomessa ainakin 1936-37 ja 1952-53, mutta tuolloin on ollut kyseessä nelinäytöksinen vuoden 1857 versio. Helsingissä nyt ensimmäistä kertaa esitetty alkuperäinen, ns. Vilnan versio on sävelletty 1847-48 ja siinä näytöksiä on vain kaksi.

Halka-tuotanto on toteutettu yhteistyössä puolalaisen Capella Cracoviensis -orkesterin ja kuoron kanssa. Esityksen johti kapellimestari Jan Tomasz Adamus, joka teki pätevää työtä ja osoitti hyvin, kuinka barokkiorkesteri taipuu romanttisen oopperan esittämiseen. Moniuszkon musiikki on vauhdikasta ja mahtipontista, eikä pianissimoista ole tietoakaan. Melkoista paahtamista siis, mutta teknisesti taitavat ja kantavaääniset solistit sekä iskevästi laulanut kuoro pysyivät hyvin matkassa. Jokusen kerran laulajien ja orkesterin kesken oli pientä eriaikaisuutta tai poikkeavuutta tempossa. Tämä johtui siitä, että orkesteri oli näyttämön takaosassa ja kapellimestari selin laulajiin, joten näköyhteyttä heidän välillään ei ollut. Adamus kuitenkin korjasi tilanteet salamannopeasti.

Solisteista Halkan osan tehnyt Natalia Kawałek lauloi ajoittain kuin enkeli. Toisessa naisroolissa Zofiana vakuutti Małgorzata Rodek. Vahvan miessolistien joukon muodostivat Jakub Pawlik (Jontek), Sebastian Szumski (Janusz), Marek Opaska (Marszałek) ja Jerzy Butryn (Cześnik).

Laura Åkerlundin ohjaus oli looginen ja sujuva eikä siinä ollut lainkaan joutokäyntiä tai paikallaan seisoskelua. Jo alkusoiton ohjaaja oli kuvittanut hienosti. Permannon keskikatsomon istuimet oli poistettu kokonaan ja paljastunutta parkettilattiaa käytettiin hyväksi esityksessä. Hyvä oivallus, sillä orkesterilta vapaaksi jäänyt näyttämön osa oli melkoisen pieni.

Kokonaisuutena pidin esityksestä kovasti ja harmittelin ainoastaan sitä, miten vähän paikalla oli katsojia. Oliko syy tuntemattomassa teoksessa, liian vähäisessä markkinoinnissa vai tämän viikon ylenpalttisessa kulttuuritarjonnassa? Helsingin esitysten jälkeen esitys lähtee kiertueelle Puolaan, joten toivotaan parempaa yleisömenestystä siellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti