Salosen kuusikymppiset

17.8.2018 Esa-Pekka Salonen 60 vuotta -konsertti Kansallisoopperassa Helsingissä

Kesäkuussa 60 vuotta täyttänyttä Esa-Pekka Salosta juhlittiin Helsingin juhlaviikkojen sekä Suomen kansallisoopperan ja -baletin yhteistuotantona. Tapahtuma myytiin keväällä nopeasti loppuun, mutta onneksi Yleisradio lähetti konsertin suorana ja sen tallenne on katsottavissa Yle Areenassa (https://areena.yle.fi/1-4423763).

Ohjelma alkoi Massahumu-nimisellä kantaesityksellä. Sen takaa löytyy Korvat auki -yhdistyksen riveistä noussut Aukottoman seinän korvat -kollektiivi, eli nuoren polven säveltäjät Joel Järventausta, Touko Niemi, Matilda Seppälä, Lauri Supponen ja Niilo Tarnanen. Kappaleeseen sisältyneistä puheosuuksista meni osa surkean äänentoiston vuoksi ohi korvien. Myöhemmin kuultiin laulettuna mm. Salosen saamia onnittelutwiittejä. Esiintyjiä oli sijoitettu näyttämön lisäksi eri puolille 1. ja 2. parvea, mikä ei ollut salin akustiikka huomioiden paras mahdollinen ratkaisu.

Konsertin juontajana toimi Paula Vesala, Salosen "naapurintyttö" Los Angelesista. Kappaleiden välissä kuultiin Vesalan kepeää höpöttelyä ja vuoropuhelua, jossa juontaja (kuten niin usein tuntuu käyvän!) oli melkein enemmän äänessä kuin juhlakalu. Pari Salosen nokkelaa kommenttia kirvoitti yleisöstä hyvät naurut.

Musiikki jatkui yllätysnumerolla: Heinrich Ignaz Franz Biberin Battalia vuodelta 1673. Barokkimusiikkia ei ehkä tule yhdistäneeksi Saloseen ensimmäisenä, mutta suvereenisti hän tämänkin johti ja lopputulos oli erittäin kiinnostava. Tämän jälkeen Vesala lauloi oman tekstinsä johdantona seuraavaan kappaleeseen ja yleisö pääsi mukaan laulamaan taustakuorona. Se seuraava kappale oli neuvostoliittolaisen Aleksandr Mosolovin Teräsvalimo vuodelta 1927. Salonen sai orkesterikoneensa jyskyttämään huumaavalla intensiteetillä ja voimalla.

Ennen väliaikaa kuultiin Ravelin Daphnis et Chloé, sarja nro 1, jonka saapui johtamaan Salosen ystävä Alan Gilbert. Hän päätti viime vuonna kautensa New Yorkin filharmonikkojen johdossa ja aloittaa ensi vuonna ylikapellimestarina Hampurissa. Ravelin baletti ei ole koskaan saavuttanut kummoista asemaa, mutta konserttiteoksena sitä esitetään - samoin kuin Ravelin kokoamaa kahta orkesterisarjaa. Tätä "ykkössarjaa" näkee ohjelmistoissa hieman harvemmin, ja oli hieno kokemus kuulla siitä Gilbertin jäntevä tulkinta.

Konsertin jälkipuoliskon aloitti toinen kantaesitys: Paula Vesalan Olin kerran täällä, jonka Salonen on orkestroinut. Kappaleessa Vesala lauloi itse sekä "liveohjelmoi ja efektoi elektronisia sampleja". Eipä siitä sen enempää... Seuraavaksi nähtiin videotervehdyksiä, joissa muisteltiin menneitä ja onniteltiin Salosta. Hauskin oli Kaija Saariahon kertomus ensitapaamisestaan Salosen kanssa.

Hartaasti odotettuna numerona oli vuorossa Salosen Pollux, joka kantaesitettiin Gustavo Dudamelin johdolla viime huhtikuussa Los Angelesissa. Nyt teos kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Olihan huikean hieno kappale, jolle säveltäjän omakohtainen ote kapellimestarina antoi lisäarvoa. Tuskin maltan odottaa sisarteos Castoria, joka Salosella on vielä työn alla!

Konsertti päättyi kruunajaiskohtaukseen Musorgskin oopperasta Boris Godunov. Solistina lauloi bassolegenda Matti Salminen. Salonen ylläpiti mahtavaa imua - tätä olisi halunnut lisää ja paljon! Loppuhulinan eli aplodimyrskyn keskellä laulettiin vielä koko salin voimin onnittelulaulu Saloselle, Gilbertin johdolla.