Freiburgilaista barokkiloistoa
21.8.2018 Freiburger Barockorchester, joht. Gottfried von der Goltz Musiikkitalossa Helsingissä
Helsingin juhlaviikot toi Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella Helsinkiin vierailulle Freiburgin barokkiorkesterin, joka on lajissaan arvostettu huippukokoonpano.
Ohjelmassa oli Corellin ja Pergolesin musiikkia. Arcangelo Corellin (1653-1713) tuotanto ei ole kovin laaja ja se sisältää suurimmaksi osaksi instrumentaalimusiikkia. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat monet Concerto grossot, joita tässäkin konsertissa kuultiin kaksi: avausnumerona Concerto grosso nro 3 c-molli ja kolmantena teoksena Concerto grosso nro 1 D-duuri, johon trumpetit toivat kivasti lisäytyä.
Giovanni Battista Pergolesi (1710-1736) puolestaan keskittyi lyhyen elämänsä aikana vokaalimusiikkiin. Corellin teosten välissä kuultiin häneltä Salve Regina, jossa solistina lauloi Sunhae Im. Eteläkorealainen sopraano on aiemmin esiintynyt suomalaisille Helsingin Barokkiorkesterin kanssa. Kuolinvuonna 1736 syntynyt galantin tyylin sävellys on yksi kolmesta Pergolesin versiosta vanhaan antifonitekstiin. Sunhae Im lauloi osuutensa kauniisti, mutta samanlaista ylimaallista kirkkautta ja kuulautta hennossa äänessä ei ollut kuin vaikkapa Julia Lezhnevalla.
Väliajan jälkeen päästiin oopperaan, kun Pergolesilta kuultiin kahden intermezzon La serva padrona vuodelta 1733. Suomeksi oopperan nimi on Palvelija emäntänä tai Piika emäntänä. Vasta kesäkuussa esitettiin Suomenlinnassa Giovanni Paisiellon myöhäisempi versio samaan librettoon. Totesin jo silloin blogissani, että pidän Paisiellon versiota musiikillisesti kiinnostavampana, enkä näe syytä muuttaa mielipidettäni tämän freiburgilaisten "muistinvirkistyksen" jälkeenkään.
Tristan Braun oli ohjannut oopperasta version, jonka kaltaisia on usein kutsuttu "puolinäyttämölliseksi". Lavastuksena oli ainoastaan yksi sohva, mutta konserttisalin niukkoja mahdollisuuksia yritettiin muuten käyttää hyväksi mm. liikkumisen osalta. Kokonaisuus ajoi asiansa, ja Braun näytteli itse Vesponen mykkäroolin. Sunhae Im oli tässäkin teoksessa sopraanosolistina. Hänen olemuksensa ja äänenvärinsä ei ehkä ollut paras valinta Serpinan rooliin, mutta kaunista laulua saimme kyllä kuulla. Konkari Furio Zanasi esitti Uberton osan tasapainoisesti.
Freiburgin barokkiorkesterin loistokas ja täyteläinen sointi hurmasi jo avausnumerosta lähtien. Olipa erityisen muheva jousisto! Aivan ensiluokkaista musisointia, jossa tarkkuus ja erinomainen yhteissoitto on hiottu huippuunsa. Kiitos hienosta illasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti