Kansanoopperaa Elimäellä

11.8.2018 Jouni Sjöblomin kansanooppera Aleksanteri II:n aikaan Elimäen museonäyttämöllä Kouvolassa

Kävin kolme vuotta sitten katsomassa kouvolalaisen Jouni Sjöblomin kansanoopperan Kustaan sota 1788-1790, jota esitettiin Anjalan kartanon pihapiirissä. Paikallishistoriaan linkittyvä sävellys sai tänä vuonna jatkoa, kun Elimäen kotiseutumuseon yhteydessä olevalla näyttämöllä esitetään elokuussa Aleksanteri II:n aikaan -teosta.

Sjöblom on jälleen paitsi säveltänyt, myös käsikirjoittanut kansanoopperansa - mikä on todettavissa niin hyvässä kuin pahassa. Käsikirjoitus ei ollut järin vakuuttava ja laulujen sanoitukset vetivät monin paikoin suupieliä ylöspäin. Teoksessa seurattiin Jaalan Siikavassa syntyneen Jaalan Rinssin (vääpeli Juho Prins, 1838-1919) elämänvaiheita ja Aleksanteri II:n kytkeytymistä niihin. Alan miehenä Sjöblom on osannut hyödyntää näppärästi kansanlauluja ja 1800-luvun tansseja, mutta myös säveltää uusia toimivia melodioita ja tarttuvia rallatuksia. Mukaan oli mahdutettu lainana myös Fredrik Paciuksen Suomen laulu ja Maamme.

Kustaan sota -teoksen suurin heikkous oli vaativat solistiosuudet, joihin amatöörilaulajien kyvyt eivät riittäneet. Sjöblom on selvästi viisastunut vahingosta, ja solistisia osuuksia oli tässä oopperassa melko vähän. Niissä kuultiin ja nähtiin ihan kelvollisia harrastajasuorituksia, mm. Hannu Kuoppamäki Aleksanteri II:na, Terho Happonen Jaalan Rinssinä ja Ossi Koivusaari Johan Didrik Petterssonina. Luukas Kaskimaa oli valloittava esittäessään Jaalan Rinssiä lapsena. Kuoron laulajat oli koottu lähialueen harrastajakuoroista ja tällä kertaa vaikutelma oli ihan tyydyttävä.

Kansanoopperan tekijätiimistä löytyy paljolti samoja henkilöitä kuin kolme vuotta sitten. Säveltäjä Sjöblom johti itse esitystä ja soitti koskettimia. Piia Kleimolan ohjaus ajoi asiansa, ja tapahtumia elävöitettiin mm. rautatien ja Kymijoen ylittävän Korian sillan rakentamisella. Monien kuorolaisten liioiteltu eläytyminen oli huvittavaa - mutta ehkä ohjaaja on sallinut tämän tarkoituksella? Seija Kiurun puvustuksessa oli tälläkin kertaa monia valopilkkuja. Pekka Penttilä oli suunnitellut tanssit kuusankoskelaiselle Kasareikka-tanhuseuralle, joka oli mukana Kustaan sodassakin. Uutuutena lavalla nähtiin Tykkimäen sirkuskoululaisia, jotka elävöittivät markkinoiden menoa.