Loistoaloitus Sibelius-festivaalille!

5.9.2019 Sinfonia Lahti ja Polyteknikkojen Kuoro, joht. Dima Slobodeniouk, sol. Marjukka Tepponen, sopraano & Tommi Hakala, baritoni Sibeliustalossa Lahdessa

Sinfonia Lahden Sibelius-festivaalin 20. juhlavuosi käynnistyi mestarin vokaalimusiikkia tarjonneella konsertilla. Har du mod? kuultiin orkesterin ja kuoron esittämänä. Koskenlaskijan morsiamet vaikuttaa aina upealla orkesteritekstuurillaan; solistina lauloi väkevästi Tommi Hakala. Tulen synnyssä orkesterin kanssa lauloi ensimmäisessä jaksossa baritonisolisti ja toisessa jaksossa kuoro. Saara Aittakumpu oli valmentanut Polyteknikkojen Kuoron (PK) oivallisesti ja kaikki kolme kappaletta saivat ensiluokkaiset esitykset.

Väliajan jälkeen oli vuorossa Kullervo. Olen kuullut tämän suosikkiteokseni lukemattomia kertoja, mutta parhaat tulkinnat juuri Lahden Sibeliustalossa. Eikä tämä kerta ollut poikkeus – Sinfonia Lahti tuntuu kuin hengittävän Sibeliusta! Dima Slobodeniouk johti teoksesta suvereenin koskettavan ja vaikuttavan esityksen. PK:n osuus veti vertoja jopa YL:lle (Ylioppilaskunnan Laulajat), vaikka kuorojen soinnissa onkin eroa.

Tommi Hakalaa olen kuullut Kullervon osassa ennenkin ja hän oli tänään aivan huippuvedossa. Suorastaan liikutuin Hakalan riipaisevasta tulkinnasta, jossa liikuttiin laajalla tunneskaalalla. Konsertti osui sopivasti hänen Reininkulta-näytöstensä väliin, koska niin Wotanin kuin tämän illan soolotehtävien jälkeen tarvitsee varmasti vapaapäivän.

Olen aina pitänyt Kullervossa enemmän mezzosopraano- kuin sopraanosolisteista – olihan Sibeliuksenkin valinta kantaesitykseen Emmy Achté. Sopraanokin toimii, mutta silloin vaaditaan hieman dramaattisempaa ja läpäisykykyisempää ääntä – kuten esimerkiksi Johanna Rusanen-Kartanolla. Marjukka Tepposta en ollut aiemmin tässä tehtävässä kuullut. Hän lauloi sävykkäästi ja eläytyi osaansa huikean hienosti, mutta voimaa olisi kaivattu enemmän. Tepposen ääni peittyi varsin maltillisella voimakkuudella soittaneen orkesterin alle toistuvasti.