Koskettavaa lied-taidetta

4.7.2019 Aarne Pelkonen, baritoni & Juho Alakärppä, piano Espoon tuomiokirkossa

Olen jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että Aarne Pelkonen on ikäpolvensa paras suomalainen lied-tulkitsija. Siitä saatiin lisänäyttö tässä Urkuyö ja Aaria -festivaalin iltakonsertissa Espoon tuomiokirkossa. Pelkosen yhteistyö pianisti Juho Alakärpän kanssa on hioutunut saumattomaksi – molemmat toteuttavat yhteistä näkemystä ja ovat nopeita lukemaan toistensa reaktioita.

Pelkonen ja Alakärppä esittivät ohjelmansa ilman väliaikaa tai edes taukoa. Valituista kappaleista muodostui kiinnostava ohjelma, jossa duomme parhaat puolet pääsivät esiin. Pelkosen äänen lyyrinen kauneus, luonnollinen äänenmuodostus, vaivattomasti avautuvat korkeat äänet, esimerkillisen selkeä diktio ja ennen kaikkea loistava kerronnan ja ilmentämisen kyky (tämä pätee myös pianisti Alakärppään) tekivät konsertista nautittavan.

Paljolti matka-aiheinen ohjelma oli seuraava: Duparcin L'invitation au voyage, Mahlerin Wenn mein Schatz Hochzeit macht, Melartinin Itkisit joskus illoin, Schubertin Abschied, Faurén La mer est infinie ja Je me suis embarqué sekä Schubertin Der Wanderer. Loput kappaleet olivat Schumannin In der fremde, Lisztin Wandrers Nachtlied, Duparcin Le manoir de Rosemonde, Sibeliuksen På verandan vid havet, Madetojan Yrtit tummat, Linkolan Kesäyö sekä viimeisenä Mahlerin Ich bin der Welt abhanden gekommen. Ylimääräisinä saatiin vielä kaksi herkkupalaa: Sibeliuksen Vilse ja O. Merikannon Suvi-illan vieno tuuli.