HKO, Venzago ja Bavouzet

15.5.2019 Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Mario Venzago, sol. Jean-Efflam Bavouzet, piano Musiikkitalossa Helsingissä

HKO:n konsertti tarjosi varsin erikoisen ja tavanomaisesta poikkeavan kattauksen. Tästä saanemme kiittää sveitsiläistä Mario Venzagoa, joka on vieraillut melko usein johtamassa Suomessa. Ohjelma alkoi Leopold Stokowskin tekemällä orkesterisovituksella J. S. Bachin loppuunkalutusta urkuhitistä Toccata ja fuuga d-molli. Itse en ole koskaan ollut tämän raskaan ja laahaavan sovituksen ystävä, sillä mielestäni siinä menetetään urkuversion ilmavuus ja monin paikoin pilkahteleva kepeyskin.

Toisena numerona oli Sergei Rahmaninovin Rapsodia Paganinin teemasta op. 43. Kappale koostuu johdannosta, jossa tuttu Paganinin kapriisin teema esitellään, sekä variaatioista, joita on peräti 24. Pianisti Jean-Efflam Bavouzet pyöritteli muunnelmia herkullisesti ja orkesteri hoiti osuutensa tarkasti Mario Venzagon innostuneella johdolla.

Väliajan jälkeen kuultiin sveitsiläisen Arthur Honeggerin Sinfonia nro 3 "Liturginen". Tämä vuodelta 1946 oleva teos koostuu kolmesta osasta, joilla on uskonnollisesti merkitykselliset nimet: Dies irae, De profundis clamavi ja Dona nobis pacem. Säveltäjä purkaa ylenpalttisesti sota-ajan traumoja ja ahdistusta, mutta päättää kuitenkin teoksen heikkoihin toivon enteisiin. Venzagon jännä ratkaisu oli johtaa viimeinen kappale heti sinfonian perään ilman taukoa. Stokowskin toisen Bach-sovituksen alkujuurena on Martti Lutherin virsi Ein' feste Burg ist unser Gott eli Jumala ompi linnamme. Sen mahtipontiset sävelet olivat juhlava päätös konsertille.