Operetista puuttui imu

19.2.2019 Elokuvissa: Franz Lehárin operetti Die lustige Witwe (Iloinen leski) Semperoper Dresdenistä

Dresdenin Semperoperista elokuvateatterilevitykseen saatu Iloisen lesken taltiointi on jo vuodelta 2007. Ja valitettavasti sen huomasi: tekninen toteutus, kuvaus ja taltioinnin ohjaus olivat aika heikkotasoisia – ainakin The Metropolitan Operan huippulaatuisiin Live in HD -lähetyksiin tottuneille.

Yleisö on ilmeisesti pitänyt tästä tuotannosta, sillä se pyöri Semperoperissa vielä tämän vuoden alussakin. Minut esitys jätti jos ei nyt kylmäksi, niin ainakin haaleaksi. Jérôme Savaryn ohjauksessa oli joitakin oivallisia hetkiä ja nokkeluuksia, mutta kokonaisuutta leimasivat "kesäteatterimaiset" ratkaisut ja halpahenkiset, yleisön kosiskeluksi leimaamani temput. Hauskinta olivat muokatut puheosuudet, joihin oli lisätty mm. näppärää ajankohtaisuutta ja paikallisväriä. Operetin lavastus oli Ezio Toffoluttin ja yllätyksetön, mutta näyttävä puvustus Michel Dussarratin. Tanssijat tarjosivat useita kertoja silmänruokaa, mutta kameroiden kuvakulmat olivat sellaisia, että siitä nauttiminen jäi puolitiehen.

Ohjauksen lisäksi tunnelmaa latisti pääparin väliltä puuttunut kemia. Petra-Maria Schnitzerin esittämä Hanna Glawari olisi tarvinnut lisää lavasäteilyä, mutta laulun suhteen ei ollut valittamista. Bo Skovhusista ei löytynyt lainkaan kreivi Danilo Danilowitschin rooliin tarvittavaa lipevyyttä ja naistenmiehen meininkiä. Ja näiden kahden välillä ei ollut sitten minkäänlaista uskottavaa kipinää! Valenciennen osassa olleelta Lydia Teuscherilta löytyi pilkettä silmäkulmasta ja hän oli osassaan mainio. Paroni Mirko Zetan roolin teki vakaasti näytellyt Gunther Emmerlich, jonka ääni ei ollut parhaimmillaan tässä esityksessä.

Kapellimestarina toimi Manfred Honeck, jolle antaisin parhaat pisteet yhdessä Sächsische Staatskapellen kanssa. Mukavaa, että dresdeniläisten versiossa ei ollut saksittu partituurista paloja pois, kuten hyvin usein on tapana.