Lämminhenkinen konsertti Kangasalla

21.2.2019 Sauli Tiilikainen, baritoni ja Jukka Nykänen, piano Kangasala-talossa

Kangasala-talo kulttuurikeskuksineen valmistui kaupungin keskustaan jo syksyllä 2014, mutta minä en ole päässyt ennen tätä osallistumaan yhteenkään siellä järjestettyyn konserttiin. Talon sali on vielä uudenkarhea ja oikein miellyttävä, eikä akustiikkakaan ollut hullumpi ainakaan laulaja- ja pianistiduolle. Baritoni Sauli Tiilikaisen ja pianisti Jukka Nykäsen konsertti oli houkutellut yleisöä kohtuullisen hyvin ja tunnelma oli kotoisa – tästä saa kiittää salin luonnetta sekä ennen kaikkea Tiilikaisen leppoisaa juontamista ja olemusta.

Ohjelma alkoi parilla oopperanumerolla Mozartin Figaron häistä ja Donizettin Don Pasqualesta. Tiilikainen heittäytyi hienosti sekä kreivi Almavivan että Malatestan nahkoihin. Perään hän osoitti taitonsa myös liedin parissa: Richard Straussilta kuultiin kappaleet Die Georgine, Ach weh mir unglückhaftem Mann ja Zueignung. Väliin Jukka Nykänen taituroi oman sovituksensa Minun kultani kaunis on -kansanlaulusta. Ja sitten saatiin suomalaista laulumusiikkia: Jean Sibeliukselta ohjelmaan oli valittu Illalle, Våren flyktar hastigt ja Ristilukki. Ennen väliaikaa kuultiin vielä Erkki Merlartinin Sirkan häämatka ja Minä metsän polkuja kuljen (jostain syystä nämä oli laitettu käsiohjelmassa Selim Palmgrenin nimiin). Piristäviä duurikappaleita kaiken mollittelun keskellä!

Konsertin jälkipuolisko käynnistyi Toivo Kuulan sovituksilla eteläpohjalaisista kansanlauluista: Niin kauan minä tramppaan, Pappani maja, Luullahan jotta on lysti olla ja Tuuli se taivutti koivun larvan. Ja tietysti mukaan piti saada Oskar Merikantoakin: Illansuussa, Nuoruuden ylistys, Kylän tiellä, Annina ja Elämälle. Pisteet Tiilikaiselle siitä, että mukaan oli otettu pari harvemmin esitettävää kappaletta.

Ohjelma päätettiin musikaalin parissa. Nykänen esitti improvisaatiopohjaisen sikermän Richard Rodgersin Sound of Music -musikaalin tunnetuista sävelmistä. Tämän jälkeen lavalle ilmestyi numeroonsa sopivasti pukeutunut Tiilikainen ja hurmasi yleisön Tevjen Rikas mies jos oisin -numerolla Jerry Bockin musikaalista Viulunsoittaja katolla. Aivan täyden kympin esitys!

Tiilikaisen laulu oli läpi konsertin enimmäkseen moitteetonta ja parhaimmillaan erinomaista; vain jokusen kerran oli pientä horjuvuutta tai muuta ongelmaa. Heikoimmin toimivat pianissimot, mutta silloin kun sai käyttää voimaa, oli hänen äänensä sointi todella komea ylärekisteriä myöten. Näyttelijänä ja eläytyjänä Tiilikainen oli aivan huippuluokkaa. Nykänen on tunnetusti uskomattoman taitava pianisti ja hän hoiti osuutensa nytkin aivan suvereenisti. Ylimääräisenä kuultiin kaunis tunnelmapala: Petri Laaksosen sävellys P. Mustapään herkkään runoon Laulu.