Tanssin ja musiikin turha liitto
19.4.2018 Claudio Monteverdin Maria-vesper Kaapelitehtaalla Helsingissä
Vespro della Beata Vergine da concerto composto sopra canti fermi sex vocibus et sex instrumentis eli lyhyemmin ja tutummin Maria-vesper on Monteverdin vuonna 1610 julkaisema kokoelma kirkollista musiikkia. Kokonaisuus on kiehtova, sillä mukana on tukevasti renessanssin polyfoniaan nojaavia osia, mutta myös barokkiin kurkottavia, musiikillisen murrosvaiheen uutta tyyliä edustavia numeroita.
Helsingin Kaapelitehtaan Pannuhallissa koettiin Maria-vesperistä erilainen esitys, jonka ovat tuottaneet Zodiak - Uuden tanssin keskus ja Helsingin Barokkiorkesteri. Tuotannon "äitejä" ovat Anna Mustonen (koreografia) ja Marianna Henriksson (musiikin johto, cembalo ja urut). Esityksessä olivat mukana tanssijat Hanna Ahti, Anna Kupari ja Eleni Pierides, laulusolistit Tuuli Lindeberg, Sirkku Rintamäki, Teppo Lampela, Taavi Oramo, Juho Punkeri ja Jussi Lehtipuu sekä yksitoista HeBO:n muusikkoa.
Esitys yhdisti tanssin ja musiikin ja kutsui "hiljentymään, kuuntelemaan ja lumoutumaan sävelistä, jotka värisyttävät, tuudittavat ja virtaavat paikallaolijoiden kehoissa." Musiikista kyllä lumouduinkin, mutta tanssiosuudet eivät aiheuttaneet minussa minkään lajin väristyksiä. Ammattitanssijoiden esiintymistä oli sinänsä ilo seurata ja ajoittain uskoin jopa ymmärtäväni, mitä liikkeiden oli tarkoitus ilmentää. Mutta jotenkin kornilta ja vaivaannuttavalta näytti se, että laulajatkin laitettiin joissakin numeroissa lavalle hytkymään. Osin kömpelyys saattoi johtui siitä, että laulajilla oli plarit käsissään, jolloin liikkuminen ei ollut luontevaa - ainoastaan Tuuli Lindeberg hallitsi osuutensa ulkomuistista. Tai ehkä juuri tätä kontrastia haettiin?
Minulle olisi siis riittänyt pelkkä musiikki, mutta tanssitaiteen ystäville esitys arvatenkin tarjosi jotain enemmän. Katsomo oli kivasti kehänä lavan ympärillä, joten kaikilla oli hyvä näkyvyys ja läheinen yhteys esiintyjiin. Kaikki laulajat ansaitsevat kiitettävän arvosanan; erityisesti korviani hivelivät Tuuli Lindebergin ja Juho Punkerin soolo-osuudet. Taavi Oramo yllätti tänä iltana positiivisesti - vanha musiikki tuntuu sopivan hänelle laulajana paremmin kuin uudempi ohjelmisto. Muut solistit tekivät erinomaista työtä hekin, mutta eivät tässä kokonaisuudessa nousseet esille yhtä vahvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti