Oopperahuumoria väkivallasta

8.4.2018 Gaetano Donizettin ooppera Rita eli hakattu aviomies (Rita, ou Le mari battu) Vapaan Taiteen Tilassa Helsingissä

Donizettin oopperaa Rita, ou Le mari battu ei ole nähty Suomessa koskaan ennen tätä tuotantoa. Rita eli hakattu aviomies sai huhtikuun alussa kolme esitystä Helsingin Vapaan Taiteen Tilassa. Lauluosuudet hoidettiin alkuperäisen libreton mukaisesti italiaksi, mutta puheosuudet oli käännetty sekä modernisoitu suomeksi ja ruotsiksi oikein onnistuneesti (työstä on vastannut Linnea Kiukka). Ohjaaja Juulia Tapola oli tehnyt loistavaa työtä perhe- tai parisuhdeväkivallan ympärillä pyörivän, sisällöltään vanhentuneen oopperan kanssa. Tosin esityksen alussa puolisoaan Beppeä lyövä Rita näyttäytyi kovin arveluttavana - kuinka moni olisi nauranut, jos asetelma olisi ollut toisin päin? Mutta liika(?) tosikkomaisuus unohtui Tapolan taitavassa käsittelyssä, jossa kyseenalaistettiin henkilöiden toimintaa ja väkivaltaisuuteen johtaneita syitä. Yleisö sai ulvoa naurusta useita kertoja.

Tässä Donizettin pikkuoopperassa oli yllättävän paljon hienoa musiikkia ja kauniita numeroita. Emilia Hoving johti 8-henkistä orkesteria, joka tuntui kolkossa väestönsuojassa aivan tehtävään riittävältä. Kokonaisuus oli erinomaisen hauska ja viihdyttävä. Aurora Marthens oli Ritana oopperan keskushahmo ja ehdoton tähti. Kuulimme huikean hienoa laulamista bel canto -kuvioineen, ja näyttelijänä Marthens liikkui taitavasti uskottavuuden ja liioittelun rajalla. Matias Haakana aloitti Beppenä hieman huonosti avatulla äänellä, mutta koneiston lämmetessä avautui laulukin ja lopussa muutamat ylä-äänet kajahtivat oikein komeasti. Tiitus Ylipään suoritus lipevänä Gasparona oli oikein hyvä - varsinkin näyttelijänä Ylipää laittoi itsensä likoon. Stella Laine teki Bortolina-tarjoilijana ammattitaitoisen puheroolin.