Nokkelan hauska pienoisooppera Suomenlinnassa

14.6.2018 Giovanni Paisiellon ooppera La serva padrona Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä Helsingissä

Monet pitävät Giovanni Paisielloa (1740-1816) 1700-luvun lopun suosituimpana oopperasäveltäjänä. Katariina Suuri kutsui hänet hovisäveltäjäkseen vuonna 1776 ja säveltäjä viihtyikin Pietarissa kahdeksan vuotta. Tänä aikana syntyi kahden intermezzon La serva padrona (suom. Palvelija emäntänä tai Piika emäntänä), joka kantaesitettiin Tsarskoje Selossa vuonna 1781 - tulevan keisari Aleksanteri I:n nimipäiväjuhlissa. Paisiello käytti samaa Gennaro Antonio Federicon librettoa, jonka Giovanni Battista Pergolesi oli jo säveltänyt. Pergolesin samanniminen, mutta nykyisinkin paljon tunnetumpi teos kantaesitettiin Napolissa 1733.

Les Lumières -festivaali toi Paisiellon oopperan ensimmäistä kertaa suomalaisen yleisön kuultavaksi. Esityspaikka oli Tenalji von Fersenin tunnelmallinen juhlasali Suomenlinnassa. Tuotanto oli kaikilta osiltaan onnistunut: Ville Saukkosen hauska ohjaus, Pia Lasosen hyvällä maulla tehty visualisointi ja Aapo Häkkisen johtaman pienen orkesterin tasapainoinen soitto olivat oivallinen kokonaisuus.

Miellyttävän oopperatuokion viimeistelivät Antti Pakkanen, joka oli ahdinkoon joutunut Uberto ja Reetta Haavisto, joka oli mainio pirttihirmu-Serpina. Ei ole tässä oopperassa onnellista loppua, sillä huijattu Uberto päätyy avioon Serpinan kanssa... Jouni Bäckströmillä oli hauska miiminen Vesponen rooli. Kiva plussa oli väliajalla tarjoiltu, pariisilaisen reseptin mukaan valmistettu kaakao. Tällä oli yhtymäkohta oopperaan, sillä sen alussa Uberto-parka ei saa haluamaansa kaakaota tyrannipalvelijansa vuoksi.

Itse pidin Paisiellon versiota musiikillisesti kiinnostavampana ja parempana kuin Pergolesin oopperaa. Elokuussa on vielä hyvä tehdä vertailua, kun Freiburgin barokkiorkesteri esittää Musiikkitalossa vieraillessaan Pergolesin La serva padronan.