Hieman muuttuneet laulut

24.8.2017 Jaakko Ryhänen, basso & Seppo Hovi, piano Espoon tuomiokirkossa

Urkuyö ja Aaria -festivaali lähenee tältä kesältä loppuaan. Täysi kirkollinen väkeä oli vielä saapunut kuulemaan Jaakko Ryhäsen ja Seppo Hovin konserttia otsikolla Muuttuvat laulut.

Ohjelma alkoi yllättäen oopperanumerolla, nimittäin Sarastron aarialla In diesen heil'gen Hallen Mozartin Taikahuilusta - tosin tällä kertaa suomeksi laulettuna. Tätä seurasi viiden laulun Merikanto-osio: Elämälle, Pai, pai, paitaressu, Rukous (Ave Maria), Oi, muistatko vielä sen virren ja Kiitos sulle, Jumalani. Elämälle oli Ryhäseltä vavahduttavan hieno tulkinta, mutta bassomme pääsi näyttämään herkkääkin puoltaan Oskarin lauluissa. Seppo Hovin pitkät ja polveilevat välijuonnot alkoivat tässä vaiheessa jo rasittaa, varsinkin kun hän on kierrättänyt samoja anekdootteja konsertista ja kokonaisuudesta toiseen jo iät ja ajat.

Hovi soitti väliin mukavan jatsahtavan version Oscar Petersonin Hymn to Freedomista. Tämä toimikin oivallisena aasinsiltana negrospirituaaleihin, joita kuultiin suomeksi laulettuna kolme: Deep River, Sometimes I Feel ja Go Down, Moses. Olipa piristävää, että Ryhäsen ohjelmistossa oli tällä kertaa jotain uuttakin! Kappaleiden suomenkielisiä sanoja oli kuulemma löytynyt Ryhäsen äitivainaan Viipurin-aikaisista laulukansioista. Negrospirituaalien perään sopi erinomaisesti Vanha joki, eli alun perin Ol' Man River musikaalista Teatterilaiva. Ryhäsen syvällä kyntänyt tulkinta ei kyllä hävinnyt Paul Robesonille lainkaan!

Toisena pianokappaleena kuultiin Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija, josta Hovi taituroi kivasti svengaavan esityksen. Konsertin loppu olikin sitten varattu kevyemmille ikivihreille kappaleille: Rauno Lehtisen Muuttuvat laulut, Toivo Kärjen Lauluni aiheet ja Georg Malmsténin Vanhan merimiehen koti-ikävä sekä Vladimir Vysotskin Ystävän laulu. Ryhänen sai näihin kaikkiin ladattua surumielistä tunnelmaa ja omakohtaiselta vaikuttanutta kokemusta.

Ylimääräisenä kuultiin Beethovenin ikituttu Jumalan kunnia luonnossa - niin järisyttävänä ja voimallisena tulkintana kuin Ryhänen vain osaa.