Oopperakonsertti Tapiolassa

13.2.2017 Helsingin filharmoninen kuoro ja Tapiolan nuoret sinfonikot, joht. Erkki Lasonpalo, sol. Koit Soasepp, basso Tapiolasalissa Espoossa

Helsingin filharmoninen kuoro täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Juhlakausi avattiin Tapiolasalissa oopperakonsertilla yhdessä Tapiolan nuorten sinfonikkojen kanssa. Illan musiikinjohdosta vastasi Erkki Lasonpalo ja juontajana toimi Aarno Cronvall. Sama konsertti uusitaan 18.2. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä.

Ohjelma alkoi komeasti O Fortunalla Carl Orffin Carmina Buranasta. Verdiltä kuultiin Kohtalon voiman alkusoitto, Nabuccon kuuluisa kuoronumero Va, pensiero sekä Aidan juhlamarssi eli Marcia trionfale kuoroineen päivineen. Tunnelma vaihtui Mascagnin rauhalliseen Intermezzoon oopperasta Cavalleria rusticana. Tätä seurasi Puccinin Madama Butterflyn ns. hyminäkuoro. Vasta näiden kuuden numeron jälkeen Cronvall kertoi, että illan solisti onkin vaihtunut. Jaakko Ryhänen oli sairastunut, mutta hänen entinen oppilaansa oli saatu paikkaamaan tilanne. Koit Soasepp pääsi lavalle Musorgskin Boris Godunovin kruunajaiskohtauksen merkeissä. Ruhtinas Šuiskin pienen osan lauloi Kalervo Mattila kuoron riveistä.

Väliajan jälkeen siirryttiin Bizet'n Carmenin tunnelmiin. Tässä kuultiin vähän velttoa aksentointia ja tarvittava iskevyys tai napakkuus puuttui soitosta monin paikoin. Sevillasta tehtiin suora leikkaus suomalaiseen oopperamusiikkiin: kuoronumero Onko Suomessa kevät Aulis Sallisen Punaisesta viivasta. Se kalskahtikin erinomaisen komeasti! Suunnitellut pari numeroa Joonas Kokkosen Viimeisistä kiusauksista jäivät pois solistivaihdoksen vuoksi. Ja niinpä päästiinkin lopulta Wagneriin: Mögst du, mein Kind oopperasta Lentävä hollantilainen toi Soaseppin uudelleen lavalle. Hän teki Dalandista paremman ja ilmeikkäämmän tulkinnan kuin Boriksesta. Ohjelman päätti numero Nürnbergin mestarilaulajista, jossa jousiin olisi tarvittu lisää muhevuutta. Ylimääräisenä kuultiin Mozartin Taikahuilun finaali, jonka Soasepp aloitti Sarastrona ja kuoro viimeisteli ylevään hehkuun.

Vaikka solistivaihdos jäi vähän harmittamaan (koska olin paikalle saapunut nimen omaan Ryhästä kuullakseni), oli konsertti positiivinen kokemus. Nuoret sinfonikot suoriutuivat Lasonpalon pätevällä ohjauksella varsin hyvin, vaikka etenkin puhaltajien epäpuhtaudet vihloivat korvaa siellä täällä. Cronvall kertoi soittajien keski-iän olevan 17 vuotta, joten siihen nähden taso oli erinomainen. Kuoro oli mainiossa iskussa ja sen valmentamisesta vastannut taiteellinen johtaja Jonas Rannila voi onnitella laulajiaan ja itseään hyvin alkaneesta juhlavuodesta.