Blank Out kikkaili tekniikalla

4.2.2017 Michel van der Aan ooppera Blank Out Kansallisoopperassa Helsingissä

Musica nova Helsinki -festivaalin residenssisäveltäjän, hollantilaisen Michel van der Aan ooppera Blank Out saa Kansallisoopperan Alminsalissa kolme esitystä, joista tämä näkemäni oli ensimmäinen. Ennen esitystä kuuntelin lämpiössä festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin ja illan teoksen säveltäjän keskustelun oopperasta, sen taustoista ja syntyprosessista. Jotain uutta ja erilaista olisi varmasti luvassa - siihen viittasivat jo yleisölle jaetut 3D-lasit.

Oopperassa nähtiin livenä lavalla vain yksi henkilö, sopraano Katherine Manley, joka esiintyi myös filmiprojektioissa laulaen oman tallenteensa kanssa. Alankomaiden kamarikuoron osuudet soitettiin tallenteelta ja elektroninen musiikki kuultiin samoin kaiuttimien kautta. Baritoni Roderick Williams esiintyi vain filmillä, joka siis näytettiin 3D-projektiona. Lavalla käytettiin myös kameraa, jonka livekuvaa heijastettiin ajoittain valkokankaalle.

Pidin kovasti van der Aan musiikista, joka osoittautui yllättävän melodiseksi. Se sisälsi runsaasti kaunista laululinjaa, mutta myös veikeitä tehokeinoja elektronisella musiikilla toteutettuna. Katherine Manley oli aivan ilmiömäisen hyvä roolissaan, eikä moitteen sijaa ollut Roderick Williamsinkaan suorituksessa - vaikka mieluummin olisin kyllä nähnyt hänet oikeasti lavalla. Ohjaus oli säveltäjän itsensä tekosia, ja osoittautui hyvin mietityksi ja toimivaksi. 3D:n ideaa en tajunnut - minusta se vaikutti lähinnä kikkailevalta yleisönkosiskelulta tai "muka-futuristiselta" oopperataiteen uudistamiselta. Minulle ei siis oikein avautunut, mitä lisäarvoa se toi esitykseen. Mutta olipahan kuriositeetti, eikä siitä nyt varsin haittaakaan ollut...