Ei nyt ihan lumoissa kuitenkaan...

6.4.2017 Merikanto & Merikanto - suomalaisen lied-musiikin lumoissa -konsertti Malmitalossa Helsingissä

Baritoni Jussi Merikanto ja pianisti Marjaana Merikanto esiintyivät Malmitalon matineakonsertissa yllättävän runsaslukuiselle yleisölle. Ohjelmassa oli suomalaista laulumusiikkia ja pari pianokappaletta.

Toivo Kuulalta saatiin avaukseksi neljä eteläpohjalaista kansanlaulusovitusta: Niin kauan minä tramppaan, Pappani maja, Tuuli se taivutti koivun larvan sekä Luullahan, jotta on lysti olla. Näitä seurasi kaksi Oskar Merikannon kappaletta: Reppurin laulu ja Merellä.

Sibeliukselta kuultiin pianolla esitettynä Impromptu op. 5 no. 5. Väliin esitettiin laulut Illalle ja Under strandens granar ja Sibelius-osion lopuksi säveltäjän oma pianosovitus Finlandiasta. Ohjelman lopun muodostivat Yrjö Kilpisen kappaleet Laululle ja Illalla sekä päätösnumerona ollut Eero Hämeenniemen hauska Viina.

Jussi Merikanto lauloi päällisin puolin hyvin ja teksteihin eläytyen, mutta sen verran jäi vielä parannettavaa, ettei kiitettävää arvosanaa voi ihan antaa. Hän mm. lauloi falskisti monia fraasien loppuja ja sävelpuhtaudessa oli muuallakin pientä horjuvuutta. Solistillamme oli myös merkillinen tapa lisätä ylimääräisiä h-kirjaimia joidenkin konsonanttien perään, mikä sai sanat kuulostamaan oudoilta. Ja tätä ei voi laittaa murteen piikkiin.

Marjaana Merikanto teki varmaa ja ammattimaista työtä, vaikka pieni katkos jossain kappaleessa tulikin. Erityisesti hänen tulkintansa Finlandiasta oli häkellyttävän hyvä.