torstai 25. helmikuuta 2016

Pitkästyminen uhkasi Händelin oopperassa - kiitos tylsän ohjauksen


24.2.2016 Georg Friedrich Händelin ooppera Teseo Badisches Staatstheaterissa Karlsruhessa

Karlsruhen kansainvälisen Händel-festivaalin oopperat olivat tänä vuonna Arminio ja Teseo. Näistä Arminion (uudelleenlämmitys) olin nähnyt jo aiemmin, joten ohjelmaan valikoitui ainoastaan Teseo (uusi produktio). Teoksessa puidaan henkilöiden välisiä rakkauskuvioita koko oopperan mitalta.

Esitys jätti jotenkin kaksijakoisen tunnelman: solistit ja orkesteri olivat erinomaisia, mutta ohjaus ja lavastus eivät sytyttäneet lainkaan. Eikä ooppera mielestäni kuulu musiikillisesti lainkaan Händelin parhaimpiin...

Daniel Pflugerin ohjaus oli harvinaisen tylsä - laulajat lähinnä kävivät vuorollaan seisomassa paikallaan ja laulamassa numeronsa. Juuri mitään toimintaa tai tapahtumia lavalle ei ollut mietitty. Tällainenkin ratkaisu voi toimia joissain teoksissa, mutta kun kyseessä on yli kolmetuntinen ja muutenkin varsin pitkäpiimäinen barokkiooppera, niin olisi ohjaaja vähän voinut helpottaa yleisön osaa. Flurin Borg Madsenin lavasteet koostuivat lähinnä puisista levyistä, seinästä ja portaista. Ei ollut silmänruokaa, ei.

Michael Form oli aivan erinomainen kapellimestari ja johti ammattitaidolla melko suurta orkesteriaan, joka oli Deutsche Händel-Solisten. Teseon roolin lauloi Valer Sabadus, jota kuultiin viime marraskuussa Musiikkitalossa Helsingin Barokkiorkesterin solistina. Hänen laulunsa oli täydellisen tasapainoista ja hivelevän kaunista. Samaa voi sanoa Agilean osan esittäneestä Yetzabel Arias Fernándezista.

Vaikuttava Medea oli Roberta Invernizzi ja Cliziana valloitti Larissa Wäspy. Ateenan kuningas Egeo oli Flavio Ferri-Benedetti, jonka liioitellusta elehtimisestä en oikein pitänyt. Kaikkien kontratenorien äänet olivat isolle näyttämölle aika hentoja; selvimmin tämä tuli ilmi Arcanen roolin laulaneen Terry Weyn kohdalla. Hänen äänensä ei ajoittain meinannut kantaa katsomoon saakka lainkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti