torstai 24. tammikuuta 2019

Kuoleman lempeä kosketus


23.1.2019 Claude Vivierin ooppera Kopernikus Staatsoper Unter den Lindenissä Berliinissä

Kanadalainen Claude Vivier (19481983) oli minulle ennestään tuntematon säveltäjä. Hän sai 1970-luvulla oppia mm. Karlheinz Stockhausenilta ja sävelsi lyhyeksi jääneen elämänsä aikana vain yhden oopperan. Kopernikus syntyi 1970-luvun lopulla ja kantaesitettiin Montrealissa vuonna 1980. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teos sai ensiesityksensä vasta 2016.

Berliinin uuden tuotannon ensi-ilta oli vajaa viikko sitten. Esityspaikkana on Staatskapellen vanha harjoitussali oopperatalon viereisessä rakennuksessa. Ohjaaja Wouter Van Looy, lavastuksen ja valaistuksen suunnitellut Sascha van Riel sekä puvustuksen suunnitellut Johanna Trudzinski ovat työstäneet miellyttävän kokonaisuuden, jonka parissa aika kului kuin siivillä. Tähän vaikutti olennaisesti myös Vivierin jännittävä ja kaunis musiikki, jossa oli kuultavissa kaikuja monelta suunnalta.

Kopernikus on opéra-rituel de mort, mutta ei suinkaan mikään karmiva tai makaaberi sellainen. Oopperassa käydään läpi kuolemaan ja tuonpuoleiseen valmistava riitti, jonka keskiössä on Agni-niminen lapsi. Hän kohtaa merkillisiä olentoja, jotka ottavat erilaisia hahmoja; vaikkapa Mozartin, Lewis Carrollin tai Kopernikuksen. Vivierin oma kuolemanvietti on vahvasti läsnä, mutta myös suuri rakkaus elämää kohtaan pilkahtelee näkyviin siellä täällä. Ehkä kuolema lisää ymmärtämystämme elämästä?

Esityksen kapellimestarina toimi Errico Fresis. Orkesterina oli seitsemän muusikkoa ja myös laulusolisteja oli seitsemän. Heistä lähes kaikki olivat Staatsoperin kansainvälisen oopperastudion jäseniä. Hämmästyttävän hyviä ääniä sieltä löytyy! Mutta Berliiniin on varmasti niin paljon hakijoita, että joka fakkiin päästään aina valitsemaan todella lahjakkaita ja osaavia nuoria toisin kuin vaikkapa Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa. Laulajat olivat Sarah Aristidou, Slávka Zámečniková, Anna Schors, Corinna Scheurle, Adam Kutny, Giorgi Mtchedlishvili ja Erik Rosenius.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti