lauantai 5. tammikuuta 2019

Kaksi oopperaa hulluudesta


4.1.2019 Tauno Marttisen ooppera Psykiatri ja Jens Lindqvistin ooppera Solange.Solange! Kaapelitehtaassa Helsingissä

Helsingin Kaapelitehtaalla nähtiin mielenkiintoinen kahden kamarioopperan ilta. Sen aloitti Tauno Marttisen (19122008) Psykiatri vuodelta 1975 ja esitys jatkui ilman väliaikaa Jens Lindqvistin (s. 1974) oopperalla Solange.Solange! Jälkimmäinen on valmistunut vuonna 2016, mutta sai vasta nyt kantaesityksensä.

Vajaan tunnin kestäneen paketin oli ohjannut sekä visualisoinut Ville Saukkonen ja musiikinjohdosta vastasi Martin Segerstråle. Psykiatrin pieni orkesteri kutistui Solangessa vain kolmeksi soittajaksi (kitaroissa säveltäjä itse). Marttisen oopperassa mukana oli myös neljän laulajan Turbiinikuoro, jonka suoritus ei ollut aivan yhtenäinen ja pieniä puhtausongelmiakin kuului.

Oopperat sopivat ja toimivat erinomaisesti yhdessä esitettyinä johtuen niiden aihepiiristä. Molemmissa teoksissa liikutaan harhojen maailmassa, jossa häilyvä psyyke luo omaa todellisuuttaan. Psykiatrissa lääkäri aloittaa työpäivänsä joogalla ja hypnotisoi tämän jälkeen potilaansa. Psykiatri etsii hänestä sivupersoonia, ja esiin työntyykin tiibetiläinen munkki. Absurdin tarinoinnin jälkeen seuraava, kiireinen potilas tunkeutuu sisään. Myös hänestä pääsee hypnoosissa esille laulava munkki. Kun psykiatri lopettaa hypnoosin, ryntäävät potilaat ulos. Lääkäri pyytää vastaanottoapulaista lähettämään sisään seuraavan potilaan, jolloin paljastuu, ettei mitään vastaanottoa ole vielä ollutkaan.

Solange.Solange!-oopperassa näyttämöllä on taiteilijapariskunta: muotisuunnittelija Solange ja säveltäjä Joakim. Solange on etääntynyt kumppanistaan ja käy joka ilta psykoanalyytikkonsa Sandran vastaanotolla. Joakimille paljastuu, että harhainen Solange on rakastunut Sandraan. Mutta onko häntä oikeasti olemassa se jäi esityksessäkin kutkuttavasti auki. Sivupolkuna on mukana tapahtumasarja, jossa Joakimin pitäisi lähettää uuden oopperansa partituuri kantaesitykseen, mutta nettiyhteys ei toimi. Solange tarjoutuu auttamaan, mutta tekee teokseen muutoksia ennen sen lähettämistä. Myöhemmin lukiessaan lehdessä olevaa arvostelua on Joakim raivona, mutta Solange teroittaa, kuinka kriitikko kehuu juuri muutettuja kohtia.

Marttisen musiikista pidin tavattomasti. Ei Lindqvistinkään sävelkieli hullumpaa ollut, mutta lopputuloksesta kyllä kuului tekijän vähäisempi kokemus lauluäänelle säveltämisestä. Psykiatrin solistit olivat Visa Kohva (Psykiatri), Petteri Loukio (I mies), Olli Tikkanen (II mies) ja Marika Kivinen (Vastaanottoapulainen). Solangessa näyttämöllä olivat Marika Kivinen ja Petteri Loukio. Kaikki tekivät osuuksissaan varsin hyvää työtä, mutta Visa Kohvaa pitää tällä kertaa onnitella vahvasta suorituksesta. Solangen mainio libretto oli Maritza Núñezin, mutta solisteista varsinkin Loukio lausui espanjaa vähän veltosti.

(Todettakoon vielä, että tuo yllä käyttämäni hieman arveluttava otsikko on peräisin esityksen käsiohjelmasta.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti