Sotaisa Silla Hallessa

9.6.2016 Georg Friedrich Händelin ooppera Lucio Cornelio Silla Oper Hallessa

Toinen Hallen Händel-festivaalin ohjelmasta poimimani esitys oli ooppera Lucio Cornelio Silla. Roomalaisen, n. vuosina 138-78 eKr. eläneen kenraalin ja valtiomies Sullan (Lucius Cornelius Sulla Felix) edesottamuksista kertova ooppera esitettiin Hallessa jo viime vuonna, joten nyt oli kyseessä produktion uudelleenlämmitys. Parituntinen harvinaisuus esitettiin ilman väliaikaa.

Esityksen kapellimestarina oli italialainen Enrico Onofri, joka teki täyden kympin arvoista työtä. Hänen johtamistyylinsä oli persoonallinen, energinen ja tavattoman musikaalinen. Syvällinen eläytyminen läpäisi myös orkesterin, ja Händelin sävelet puhkesivat uljaaseen hehkuun. Musiikillisesti esitys tuntui paremmalta kuin neljä päivää aiemmin näkemäni Sosarme. Ehkä syytä tai ansiota oli myös Händelissä, sillä tässä teoksessa vaikutti olevan enemmän hienoja melodioita, vaihtelua ja sävykkäitä aarioita. Händel kierrätti eli uudelleenkäytti Sillan musiikkia myöhemmässä oopperassaan Amadigi di Gaula.

Pidin Stephen Lawlessin ohjauksesta, joka hyödynsi erinomaisesti pyörivällä näyttämöllä vaihtuvien huoneiden mahdollisuuksia. Henkilöiden välisiin suhteisiin luotiin erilaisia tasoja ja käännekohtia, jotka pitivät mielenkiintoa yllä. Lavastus ja puvut olivat Frank Philipp Schlößmannin suunnitelemia, yksinkertaisen kauniita kautta linjan. Esityksessä hyödynnettiin vanhoja sotafilmien pätkiä, ilm. I maailmansodan ajalta.

Solistit olivat enimmäkseen hyvää keskitasoa. Nimiroolin lauloi kontratenori Filippo Mineccia, joka oli uskottava häijynä ja sikailevana Sillana. Romelia Lichtenstein oli kaunisääninen Metella (Sillan vaimo). Kontratenori Jeffrey Kim (Lepido) ja basso Ulrich Burdach (Scabro/Il dio) olivat muut miessolistit. Flavian osan esittänyt Ines Lex ja Claudion osan esittänyt Antigone Papoulkas olivat kaunisäänisiä ja teknisesti varmoja laulajia. Celiana kuultiin Eva Bauchmüller.