Laulutaidetta parhaimmillaan

30.1.2016 Professorin lauluja -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä

Sibafest jatkui osaltani laulumusiikilla. Professori Petteri Salomaa oli valinnut konserttiin kolme eri osiota itselleen tärkeää musiikkia. Tyyliltään tai teemoiltaan osiot eivät liittyneet toisiinsa mitenkään ilmeisesti, mutta ne esittelivät hienosti baritonimme kykyjä ja erilaisia puolia tulkitsijana. Taitavana ja tunneilmaisua pursuavana pianistipartnerina oli Kirill Kozlovski.

Konsertti alkoi viidellä Schubertin liedillä: Der Einsame, Fischerweise, Der Kreuzzug, Alinde ja Am Fenster. Ja kylläpä oli hunajaa korville! Salomaa on viime vuosina laulanut julkisesti varsin vähän, ja ne muutamat kuulemani esityksetkin ovat menneet vähän niin ja näin. Siksi olikin todellinen ilo kuulla, että entinen laulukunto on taas löytynyt. Salomaan täyteläinen, ilmaisuvoimainen ja sävykäs baritoni teki liedeistä kertakaikkisen tyylikkäitä tulkintoja. Tätä olisi tahtonut enemmänkin!

Toisena osiona kuultiin Jacques Ibertin Chansons de Don Quichotte -laulusarja. Neljässä laulussa liikuttiin tunneskaalalla aikamoinen matka, ja Salomaa onnistui näissäkin kappaleissa erinomaisesti. Varsinkin viimeinen, eli Chanson de la mort de Don Quichotte, oli mykistävän tehokas esitys.

Väliajan jälkeen oli vuorossa uudempaa musiikkia: Rodion Shtshedrinin vuonna 2003 valmistunut laulusarja Vuosisatani, villi petoni. Sen laulujen sanat ovat Stalinin Neuvostoliiton tuhoaman Osip Mandelstamin runoja. Laulujen väliset tekstiosuudet luki näyttelijä Tiia Louste. Tämä teos ei todellakaan voi jättää kuulijaa kylmäksi! Pianon parkuminen ja laulajan valitus olivat vaikuttavaa ja järkyttävääkin kuultavaa. Shtshedrin sävelsi teoksen alun perin tenorille, mutta teki siihen muutoksia Salomaata varten niin, että hän pystyy baritonina teoksen esittämään. Hyvin korkeassa rekisterissä liikutaan silti edelleen, ja Salomaa oli selvästi äärirajoillaan kappaleen kanssa. Mutta upeasti hän vaativasta esityksestä suoriutui!