Vilppulan vaiheet

1.7.2017 Kitusuon Sofia -kansanooppera Pihlajalinna-areenassa Mänttä-Vilppulassa

Mäntässä kesä-heinäkuun vaihteessa neljä kertaa esitettävän kansanoopperan säveltäjäksi ja sovittajaksi ilmoitettiin ennakkomainonnassa Jorma Panula. Käsiohjelman mukaan myös Erlend Jantsikene on "säveltänyt ja sovittanut Kitusuon Sofian kuoro- ja orkesteriosuuksia". Esimerkiksi toisessa näytöksessä noteerasin kuoronumeron, joka poikkesi sävelkieleltään ja laadultaan muusta teoksesta - ehkä se oli Jantsikenen kynästä?

Kansanoopperan musiikki oli suurelta osin lainaa. Se oli koostettu mm. punaisten (tai työväen) ja valkoisten marsseista, suomalaisista ja tataarien kansanlauluista ja olipa mukana pari virttäkin sekä päätösnumerona Sibeliuksen Finlandiaa. Tutuksi tulivat niin Vöyrin marssi kuin Marseljeesi... Uutta, teosta varten kirjoitettua musiikkia oli varsin vähän, eikä kansanooppera ollut läpisävelletty, vaan puheosuuksia oli runsaasti. Koska paikkana oli avara, akustisesti vaikea peltinen jäähalli, käytettiin esityksessä sähköistä äänenvahvistusta.

Kansanoopperan kapellimestarina toimi Jantsikene. Orkesterin runkona oli vuonna 1885 perustettu Mäntän Tehtaan Soittokunta, jota oli täydennetty muutamalla Oopperaorkesterin lisäinstrumentilla. Esityksessä oli mukana lähiseudulta koottu lähes 50-henkinen kuoro, jolla oli hetkensä, mutta kokonaisuus jäi epätasaiseksi. Pari kertaa lavalla temppuili Mäntän nuorisosirkuksen jäseniä, mutta tämän osion idea meni minulta täysin ohi. Ehkä esille ja lavalle piti vaan saada kaikki paikalliset voimat...

Kitusuon Sofia sijoittuu Vilppulaan (ja vähän Tampereelle) vuonna 1918. Teoksen ytimenä on Sofia Kitusen ja Venäjältä tulleen tataarisotilas Paul Karakulkan rakkaustarina. Seppo ja Tapio Parkkisen kirjoittama libretto perustuu todelliseen, Parkkisten äidin vanhempien tarinaan sisällissodan pyörteissä. Tapio Parkkinen oli myös ohjannut esityksen. Lavastuksena oli mm. Mäntän Taideseuran jäsenten maalauksia.

Pääroolien esittäjät Ulla Paakkunainen (Sofia) ja Olli Tuovinen (Paul) onnistuivat mielestäni oikein hyvin niin laulajina kuin näyttelijöinä. Harmi vaan, että he pääsivät esittelemään osaamistaan melko vähän - Paakkunaisen sävykästä sopraanoa ja Tuovisen solidia baritonia olisi kuunnellut enemmänkin. Jukka Romu teki pienemmän koomisen roolin peltiseppä Johannes Aaltosena. Lukuisista muista osista mainittakoon Maria Svanin esittämä Miina Kitunen (Sofian sisar) ja Minna Katajamäen upeasti julistanut agitaattori Martta Rimpi. Konkari Taisto Polvi lauloi Valte Rimpin osan ja Merja Kääriäinen oli ponteva postineiti Helmi Virta.