maanantai 13. huhtikuuta 2015

Pikakelausta osa II, eli helmikuu 2015

 
(Tämä on edellisen päivityksen tapaan jälkikäteen tapahtuvaa dokumentointia, minkä vuoksi en jaarittele yksittäisistä tapahtumista pitkään.)

1.2.2015 Johann Strauβ -gaalakonsertti Konzerthaus Berlinissä
Musiktheater Prag ja Prague Festival Orchestra vierailivat Berliinissä uudenvuoden gaalaohjelmansa kanssa. Pitihän tämä nyt mennä kuuntelemaan, kun oli iltapäivällä vapaata. Ohjelmassa oli parhaita tai ainakin tunnetuimpia paloja Johann Strauβ nuoremman tuotannosta sekä lisäksi ooppera- tai operettiaarioita mm. Ponchiellilta, Sullivanilta, Zelleriltä ja Millöckeriltä. Konsertti oli ohjattu ihan toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa oli vähän juonentynkää ja menoa vauhdittamassa nuoria tanssijoita. Solistit eivät häikäisseet, vaan olivat "kaunista keskitasoa".

1.2.2015 Jacques Offenbachin operetti La belle Hélène eli saksalaisittain Die schöne Helena (Kaunis Helena) Komische Oper Berlinissä
Ja sitten illalle varsinainen ilotulitus. Saksan Ville Saukkonen eli Barrie Kosky oli ohjannut Offenbachin operetista menevän version. Musiikki meinasi vähän jäädä kaiken lava-actionin jalkoihin, mutta yleisö selvästikin nautti koko rahan edestä. Tätä ei voi sanoin kuvata, vaan se on koettava!

4.2.2015 Radion sinfoniaorkesteri, joht. Paul Agnew, sol. Paul Agnew ja Katherine Watson Musiikkitalossa Helsingissä
Les Arts Florissants -yhtyeen (joka vieraili Musiikkitalossa William Christien johdolla lokakuussa 2013) apulaistirehtööri Paul Agnew vieraili nyt johtamassa RSO:ta. Hän esiintyi myös konsertin solistina yhdessä sopraano Katherine Watsonin kanssa. Ohjelmassa oli Armida-aiheista musiikkia Lullyltä, Graunilta, Händeliltä ja Haydnilta sekä lisäksi Haydnin sinfonia nro 85 "La Reine". Torquato Tasson eeppisestä runoelmasta Vapautettu Jerusalem peräisin olevan Armida-noidan tarina on innoittanut kymmeniä oopperasäveltäjiä. Nyt oli antoisaa kuulla tutun Händelin Rinaldon lisäksi vähän harvinaisempiakin kappaleita. Konsertti tarjosi kaunista, hyväilevää musiikkia ja vähän räiskyntääkin.

5.2.2015 Organon urkumatinea Musiikkitalossa Helsingissä
Martti Laitinen soitti Organo-salin Verschueren-uruilla kivan barokkikattauksen Bachia, Scheidemannia ja Buxtehudea. Sopraano Taru Hämäläinen lauloi hivelevän kauniisti Scheidemannin Magnificat III Toni -teoksen solistina.

5.2.2015 Lohjan kaupunginorkesteri, joht. Esa Heikkilä, sol. Johanna Rusanen-Kartano Taidetehtaassa Porvoossa
Runebergin päivän juhlakonsertissa lohjalaiset esittivät Karelia-alkusoiton ja Sibeliuksen lauluja J. L. Runebergin teksteihin. Solistina oli sopraano Johanna Rusanen-Kartano, joka kyllä keräsi pisteet kotiin Avanti-salin omituisessa akustiikassakin. Esa Heikkilä johti varmoin ottein, mutta hyvin vapautuneesti. Väliajan jälkeen kuultiin toisen juhlavuottaan postuumisti viettävän herran, eli Carl Nielsenin, musiikkia: Sinfonia nro 2 ("Neljä temperamenttia").

6.2.2015 Peter Bernen mestarikurssi Musiikkitalossa Helsingissä
Päädyin päivällä seuraamaan bel canto -spesialisti Peter Bernen mestarikurssiopetusta Musiikkitalon Sonore-saliin. Hieno pedagogi, ja millä kärsivällisyydellä hän jaksoikaan työtään tehdä SibA:n lauluopiskelijoiden kanssa!

6.2.2015 Helsingin kaupunginorkesteri, joht. & sol. Barbara Hannigan ja John Storgårds Musiikkitalossa Helsingissä
Illalla Helsingin kaupunginorkesterin konsertti, joka oli osa Musica nova Helsinki -festivaalia. Tänä vuonna teemana oli todella omaperäisesti Dialogues Vuoropuheluja. Konsertti alkoi Dutilleuxin kappaleella Sur le même accord viululle ja orkesterille. Solistina toimi John Storgårds ja sopraanona paremmin tunnettu Barbara Hannigan johti. Storgårds pääsi sitten johtamaan lopun ohjelman: Ensin Louis Chiappettan kappale Adrift, joka oli kantaesitys. Dusapinilta Reverso, joka on seitsemän orkesterisoolon sarjan kuudes osa. Ja lopuksi Hans Abrahamsenin Let me tell you, jossa hurmaava Barbara Hannigan pääsi esiintymään laulusolistinakin. Ohjelman logiikka tai kappaleiden liittyminen toisiinsa ei oikein avautunut minulle; olisi varmaan pitänyt lukea ohjelmaa tarkemmin. Mutta hällä väliä!

7.2.2015 Laululla Soivaksi 1 -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä
Sibelius-Akatemia osallistui "Jannen" juhlavuoden viettämiseen tällä konsertilla tai oikeastaan kolmen konsertin kokonaisuudella. Konsertissa Júlia Heéger, Laura Mäkitalo, Anna-Maija Perttunen, Mikko Heimovaara, Robert Näse ja Juho Punkeri esittivät valikoiman Sibeliuksen yksinlauluja. Laulajien taso oli vähän kirjava, mutta opiskelijoille ei voi olla kovin armoton, ja yleisesti ottaen he suoriutuivat ihan hyvin. Pianisteina olivat Kaj Ekman ja Collin Hansen. Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmä esittää juhlavuoden aikana kaikki Sibeliuksen laulut neljässä konsertissa. Tämän ensimmäisen konsertin väliajoilla Gustav Djupsjöbacka, Hannele Ketomäki, Erkki Korhonen ja Annika Ollinkari keskustelivat aiheesta ja vähän sen vierestäkin. Hieno kokonaisuus ja kiva idea, sillä suurta osaa Sibeliuksen laulutuotannosta ei kuule juuri koskaan. Maltan tuskin odottaa seuraavia konsertteja!

10.2.2015 Poul Rudersin Dreamland ja Toshio Hosokawan The Raven Kansallisoopperassa Helsingissä
Kansallisooppera liittyi mukaan Musica nova -festivaalin pääjärjestäjien joukkoon ja hetihän se poiki hienon illan: Alminsalissa esitettiin Poul Rudersin kappale Dreamland ja Toshio Hosokawan monodraama The Raven. Molemmat on siis sävelletty Edgar Allan Poen runoihin. Rudersin teoksen lauloi klarinetilla vahvistetun jousikvartetin solistina sopraano Anna-Kristiina Kaappola. Esitys jätti hieman vaisun tunnelman, jotenkin musiikki ei vaan syttynyt loistoonsa. Täysin päinvastoin kävi Korpin kanssa. Zaida Bergrothin videokuvaa hyödyntävä ohjaus ja mezzosopraano Virpi Räisäsen heittäytyvä roolityö olivat täysosumia.

11.2.2015 HKO:n kenraaliharjoitus Musiikkitalossa Helsingissä
HKO harjoitteli Baldur Brönnimannin johdolla Ligetiä, Dvořákia ja Bartókia. Oli mukanaa, että kapellimestari vaivautui esittelemään teokset yleisölle. Armenialaissyntyinen sellisti Narek Hakhnazaryan soitti hivelevän kauniisti Dvořákin ikituttua Sellokonserttoa h-molli.

14.2.2015 Ystävän laulu -konsertti Mikaelissa Mikkelissä
Täytyy tunnustaa, että Jaakko Ryhänen on aina ollut suuri suosikkini. Ja kun mies on pitkältä sairauslomalta taas kuntoutunut laululavoille, niin pitihän häntä lähteä kuuntelemaan Mikkelin Mikaeliin saakka. Ryhänen, Jyrki Anttila ja Seppo Hovi olivat vetäneet salin täyteen eläkeläisiä (no, oli siellä jokunen meitä työikäisiäkin) kuuntelemaan slaavilaisia romansseja, ikivihreitä ym. kohderyhmälle sopivaa. Hovin horinat eli välijuonnot olin kuullut jo pariin kertaan aiemminkin. Viimeistään ylimääräisenä kuultu Niin kauan minä tramppaan vakuutti siitä, että Ryhänen is back!

17.2.2015 Elokuvissa: Pjotr Tšaikovskin ooppera Jolanta ja Béla Bartókin ooppera Ritari Siniparran linna eli "double bill" The Metropolitan Operasta New Yorkista
Jolanta on pienimuotoinen Tšaikovskin ooppera, jota en ollut nähnyt aiemmin. Sokea Jolanta (tässä produktiossa Anna Netrebko) elää isänsä piilottamana eristyksissä ja ymmärtämättä olevansa sokea. Hänet on kihlattu Robertille (Aleksei Markov), joka puolestaan ei tiedä morsiamensa olevan sokea ja kaupan päälle vielä rakastaa toista! Tarinassa seuraa monille oopperoille niin tyypillisiä pöhlöjä juonenkäänteitä, ja kuinka ollakaan lopulta Jolanta saa näkönsä ja oikean miehen, rakastamansa kreivi Vaudémontin (Piotr Beczala). Hohhoijaa!
Ritari Siniparran linna sen sijaan on aivan toista maata. Tämän oopperan olen nähnyt muutaman kerran ja se kuuluu sarjassaan ehdottomiin suosikkeihini. Aah, mitä musiikkia! Nadja Michael ja Mihail Petrenko tekivät hyvää työtä ja ohjaus tuki karmivan tarinan kuljetusta mainiosti. Valeri Gergijev johti molemmat oopperat.

20.2.2015 Saimaa Sinfonietta, joht. Tibor Bogányi Mikaelissa Mikkelissä
Ja taas Mikaelissa: Saimaa Sinfonietta (eli Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterit yhdessä) esiintyi Tibor Bogányin johdolla. Ohjelma alkoi Haydnin La Pescatricci -alkusoitolla ja jatkui muutamalla Sibeliuksen laululla. Niiden solistina oli Jenni Lättilä, jonka äänestä löytyi kyllä riittävästi dramaattisuutta, mutta orkesterin volyymi meinasi aika ajoin jyrätä. Väliajan jälkeen Bogányi pääsi tekemään kepeän tulkinnan Beethovenin kolmosesta eli Eroica-sinfoniasta.

21.2.2015 Suuri operettikonsertti Musiikkitalossa Helsingissä
Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen opiskelijat esittivät numeroita oopperoista ja opereteista kapuorkesterin ja kapellimestariluokan opiskelijoiden kanssa. Isäntänä eli juontajana toimi Markus Lehtinen, joka tarinoi pulppuavan Ritva-Liisa Korhosen kanssa. Solistit suoriutuivat tehtävistään varsin hyvin lukuun ottamatta Toomas Kolkia, jolle en tällä kertaa jaa edes säälipisteitä. Tenori Han Zhang Alexander Tang oli mieluisa uusi tuttavuus.

23.2.2015 Saammeko esitellä: Hugo Wolf! -konsertti Helsingin Konservatorion konserttisalissa
Baritoni Aarne Pelkosen ja pianisti Juho Alakärpän lied-konserttisarjan osa 3/6 järjestettiin Ruoholahdessa. Yleisradio tallensi konsertin myöhempää radiointia varten. Ennen konsertin alkua oli aulassa keskustelutilaisuus, jossa Gustav Djupsjöbacka tarinoi mm. illan kappaleista ja runoista. Keskustelussa tuurasi aluksi Heikki Pellinen, koska Djupsjöbacka oli ajanut erehdyksessä Espooseen (sarjan ensimmäiset konsertit kun pidettiin Sellosalissa). Teivas Oksala yritti taas kerran parhaansa mukaan varastaa koko shown.
Itse konsertti oli tasapainoinen kokoelma Möriken, Eichendorffin ja Goethen runoihin sävellettyjä lauluja. Väliajan jälkeen kuultiin Madetojan lauluja Wolfien lomassa. Nautinnollinen ilta!

24.2.2015 Joonas Asikainen, baritoni & Joel Papinoja, piano Sellosalissa Espoossa
Kuulimme konsertin otsikolla "Liedin kolme erilaista romantikkoa". Baritoni Joonas Asikainen ja pianisti Joel Papinoja esittivät neljä Brahmsin, neljä Wolfin ja seitsemän Sibeliuksen laulua. Kontrasti edellisen illan konsertin tasoon oli melkoinen, siis Pelkosen ja Alakärpän eduksi.

28.2.2015 Sibelius neljän ikkunan läpi I: Sibelius ja kansanrunous -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä
Kuulimme Musiikkitalon harjoitussali Paavossa neliosaisen konserttisarjan ensimmäisen osan, jonka ohjelman oli suunnitellut ja koonnut Gustav Djupsjöbacka. Konsertissa tarkasteltiin Sibeliuksen ja hänen tuotantonsa suhdetta kansanrunouteen. Ilona Korhosen esittämät Larin Parasken laulut avasivat illan ja saivat takuulla kuulijat hyvälle tuulelle. Robert Näse, Laura Mäkitalo ja Elli Vallinoja olivat konsertin alkupuolen muita laulusolisteja; ohjelmassa oli Sibeliuksen lisäksi Melartinin, Palmgrenin ja Kilpisen laulut. Pianisti Roope Gröndahl esitti osia Sibeliuksen Kuudesta kansanlaulusta, Impromptusta ja Viidestä luonnoksesta sekä kolme Griegin pikkukappaletta. Väliajan jäljeen Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye saapui lavalle Dominik Lukas Vogtin johdolla. Vuorossa oli Rakastava (sol. Laura Mäkitalo ja Henri Tikkanen), neljä kuorolaulua sekä otteita Kantaatista tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä 31.5.1897 (sol. Elli Vallinoja ja Henri Tikkanen). Pianon ääressä istui Gustav Djupsjöbacka konsertin kaikkien yksinlaulujen sekä päätösnumeron ajan. Ja ilo olikin hänen pianismiaan kuunnella!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti