Isokosken ja Paanasen ilta

30.10.2015 Soile Isokoski, sopraano ja Ilkka Paananen, piano Uudessa paviljongissa Kauniaisissa

Kauniaisten musiikkijuhlien iltakonsertti tarjosi otsikon mukaan Franz Schubertin ja suomalaisen laulumusiikin helmiä. Konserttipaikkana oli kaunis ja intiimi Uuden paviljongin sali.

Konsertti alkoi neljällä Schubertin liedillä, joiden esitykset olivat sanalla sanoen täydellisiä. Tällainen tulkinnan syvyyden ja teknisen loiston yhdistelmä on harvinaista herkkua! Sama linja jatkui neljässä Kuulan laulussa, jotka kuultiin ennen väliaikaa.

Ohjelman jälkipuolisko alkoi Madetojan kuuden laulun sarjalla Syksy. Hilpeänä välipalana kuultiin Ilkka Kuusiston säveltämä Suomalainen vieraanvara -sarja, jossa ylistettiin piirakan ihanuutta. Päätteeksi saimme kolme Ilmari Hannikaisen laulua tunnettuihin runoihin.

Isokoski ja Paananen tarjosivat ensiluokkaisen konsertin, joka vei täysin mennessään. Ylimääräisinä nautittaviksi saimme Fernando J. Obradorsin kappaleen Del cabello más sutil sekä ikitutun Kilpisen Laululle.

Kesken jäänyt kenraaliharjoitus

30.10.2015 Tapiola Sinfoniettan ja Helsingin kamarikuoron kenraaliharjoitus, joht. Nils Schweckendiek Tapiolasalissa Espoossa

Tapiola Sinfonietta esiintyisi iltakonsertissa otsikolla Religieuse yhdessä 10 vuotta täyttävän Helsingin kamarikuoron kanssa. Juhlakonsertin johtaa kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 2007 lähtien toiminut Nils Schweckendiek. Koska minulla oli suunniteltu illaksi muuta ohjelmaa, päätin mennä kuuntelemaan konsertin kenraaliharjoituksen.

Ohjelma alkoi Beethovenin Prometheus-baletin alkusoitolla. Kappale soi rikkaasti ja sävykkäästi, mutta aikamoisen paljon Schweckendiek vielä löysi siitä puleerattavaa. Toisena pikkukappaleena kuulimme Berliozin Méditation religieusen, jossa myös kuorolla oli osuutensa. Kolmantena oli vuorossa Tapiola Sinfoniettan ja Helsingin kamarikuoron tilausteos Matthew Whittallilta. Nyt kantaesityksensä saava The return of light oli sekin meditatiivinen, rauhallinen ja hyvin konsertin kokonaisuuteen sopiva kappale, johon kuoron kekseliäs käyttö toi oman lisänsä. Säveltäjä oli itse paikalla antamassa viime hetken ohjeita.

Sitten seurasi yllätys: Vahtimestari tuli hätistelemään yleisön ulos eli emme saaneet seurata kenraaliharjoitusta loppuun saakka. Mikähän tähän tylyyn linjaan oli syynä? Kuulematta jäi konsertin pääkappale, Luigi Cherubinin harvoin esitettävä Messe solennelle G-duuri, jonka vuoksi olin paikalle ylipäänsä tullut. Voi harmi!

Helsinki Lied -kilpailun finaalit

25.10.2015 Helsinki Lied -kilpailun B- ja A-finaali Helsingin Konservatorion konserttisalissa Ruoholahdessa

Uusi kansallinen laulukilpailu, Helsinki Lied -kilpailu, järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: B-sarja alle 25-vuotiaille sekä A-sarja 25-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Molemmissa sarjoissa kilpailtiin esiintyjäparina, siis laulaja ja pianisti yhdessä - eikä järjestäjien tarjoamia pianisteja ollut lainkaan. Ohjelmiston suhteen duoilla oli varsin vapaat kädet, sillä sääntöjen mukaan ohjelmaan oli sisällyttävä alkukilpailussa vähintään yksi saksalainen lied ja joko alku- tai loppukilpailussa vähintään yksi Sibeliuksen laulu. Tämän vapauden seurauksena osa kilpailijoista oli venyttänyt liedin rajoja aika leveälle...

Olin seuraamassa molempien sarjojen finaalit, mikä tarkoitti kahdeksan tunnin urakkaa. Kilpailuun oli ilmoittautunut peräti 74 paria eri puolilta Suomea, joten tuomaristolla oli materiaalia valittavaksi. Molempien sarjojen finalistit olivat varsin hyvätasoisia ja ikäänsä nähden hienoja taiteilijoita tai ainakin taiteilijanalkuja. Tuomaristossa istuivat muuten pianoprofessorit Tuija Hakkila (pj) ja Ivari Ilja (Tallinna) sekä oopperalaulajat Kirsi Tiihonen ja Herman Wallén.

Ja sitten suoraan tuloksiin (duosta mainittu ensin laulajan nimi ja sitten pianistin nimi):

B-sarja:
1. Aurora Marthens ja Elias Miettinen
2. André Aho ja Elina Kettunen sekä Tomi Punkeri ja Laura Rahko (siis jaettu palkinto)

A-sarja:
1. Juho Punkeri ja Maritta Manner
2. Henri Tikkanen ja Mariola Aniolek
3. Alina Koivula ja Soile Tolvanen

Omat ennen tulosten julkistamista laatimani "varjolistat" näyttävät kärkisijojen suhteen tältä:

B-sarja:
1. Tomi Punkeri ja Laura Rahko
2. Aurora Marthens ja Elias Miettinen
3. André Aho ja Elina Kettunen

A-sarja:
1. Juho Punkeri ja Maritta Manner
2. Henri Tikkanen ja Mariola Aniolek
3. Piia Rytkönen ja Juuli Vaulasvirta

Eli B-sarjassa olisin palkinnut samat henkilöt kuin tuomaristokin, mutta eri järjestyksessä. A-sarjassa sijojen 1 ja 2 päättämisessä ei ollut mielestäni mitään vaikeutta, mutta kolmossijan kanssa meni hankalaksi. Muitakin tasavahvoja olisi ollut, mutta nostin nyt Rytkösen ja Vaulasvirran omalle listalleni. Yllätyin kovasti, että tuomaristo päätti jakaa kolmannen palkinnon Koivulalle ja Tolvaselle. Tosin parin vahvuutena oli erinomainen pianisti (siis Soile Tolvanen), joka saattoi kääntää vaakakupin heidän edukseen. Myönnän, että painotin omissa arvioissani ehkä liikaakin laulajan osuutta...

Hieno ja selvästi tarpeellinen kilpailu, jolle toivon menestystä ja pitkää ikää. Ensi kerralla taas!

Hulvattoman hauska oopperailta Turussa

23.10.2015 Lee Hoibyn ooppera Bon Appétit! ja Douglas Mooren ooppera Hospital Taideakatemian Köysiteatterissa Turussa

Turun Kamarioopperafestivaalin 2015 ohjelmassa oli mielenkiintoinen double bill -esitys: Hoibyn monologioppera ja Mooren kamariooppera, joista kumpaakaan en ollut nähnyt aiemmin. Siis pakko päästä paikalle!

Bon Appétit! -ooppera perustuu todelliseen tv-kokki Julia Childin ohjelmaan. Childia esittänyt mezzosopraano Minna Laukkanen kertoi laulamalla kuinka herkullinen ranskalainen suklaakakku leivotaan, ja myös valmisti sen samalla. Siinä kuulkaas munavaahto lensi ja suklaa roiskui! Pauliina Saloniuksen taitava ohjaus pursusi monentasoista komiikkaa ja kommelluksia hurmaavan tv-kokin keittiössä. Olipa hauska esitys!

Väliajan jälkeen meno äityi astetta paria hurjemmaksi. Ville Saukkonen oli ohjannut Hospital - saippuaoopperan kolmiodraamasta hulvattoman version, jossa yleisö sai ulvoa naurusta. Lavalla nähtiin Saukkosen kepeämmille ohjauksille tyypillisiä keinoja, mm. liioiteltuja henkilöhahmoja, epäsovinnaisuuksia ja pikkutuhmuuksia. Esityksen suola olivat saippusarjan keskeyttäneet mainoskatkot, joissa kehuttiin kauneussaippuaa ja lattiavahaa. Hospitalin rooleissa olivat Annukka Kuivisto, Kirsti Tuominen, Kimmo Turunen ja Heikki Korhonen. Solistien tasossa oli pientä toivomisen varaa, selkeimmin Korhosen kohdalla.

Molemmat teokset laulettiin suomeksi, mikä oli ainakin Hoibyn oopperan tapauksessa paikallaan. Pasi Helin hoiteli pätevästi pianon ääressä molempien oopperoiden musiikin.

Varsinainen teatteripäivä

22.10.2015 Anton Tšehovin näytelmä Kolme sisarta Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa Helsingissä

22.10.2015 Anna-Leena Härkösen näytelmä Rantarouvat Linnateatterin Teatterisalissa Turussa

Tälle päivälle osui oikein kaksi teatteriesitystä: Ensin iltapäivällä Teatterikorkeakoulun raikas, joskin vähän vaikeaselkoinen tulkinta Tšehovin klassikosta Kolme sisarta. Esityksen oli ohjannut Katariina Numminen ja dramaturgina oli Elli Salo. Kekseliäästä äänisuunnittelusta vastasi Jani Orbinski. Mielestäni toteutus tavoitti monin paikoin Tšehovin verkkaisen tai levollisen, jopa vähän pitkäpiimäisen hengen ja henkilöihin oli annosteltu sopiva ripaus absurdiutta. Paikoin mentiin taas ohi ja yli niin, että näyttämöllä oli vaan tanssinrytkettä ja jytää. Näyttelijöistä nousivat esiin ainakin Valpuri Kankila Mašana, Pihla Maalismaa Irinana, Ella Lahdenmäki Tohtorina ja Eino Heiskanen Veršinina.

Ja sitten jotain aivan muuta: Illalla Turun Linnateatteri tarjosi Anna-Leena Härkösen kirjoittaman komedian Rantarouvat. Esityksen oli ohjannut Lauri Nurkse. Kahden ikääntyvän naisen kohtaamista Ruissalon rannalla esittivät ihanat rouvat Jaana Saarinen ja Sinikka Sokka. Näytelmä sisälsi jatkuvana ilotulituksena herkullisia repliikkejä ja totuuksia - mm. elämästä, rakkaudesta, miehistä ja naisista. Ja taisi joukossa olla piilotettuna muutama lause ihan vakavaa asiaakin. Kelpaisiko vaikka motto: "Se mikä ei tapa, vituttaa!".

Onervan, Leinon ja Madetojan tunnelmissa

21.10.2015 Jumalien keinu -konsertti Musiikkitalossa Helsingissä

Sibelius-Akatemian Jumalien keinu -konsertissa tutkailtiin laulujen, runojen ja kirjekatkelmien avulla L. Onervan, Eino Leinon ja Leevi Madetojan kolmiodraamaa. Valitut teokset ilmensivät (käsiohjelman sanoin) "mielialoja ja tunnelmia", joskin aika irralliseksi kokemus taisi jäädä jos kuulijalla ei ollut ennakkotietoja em. henkilöistä ja heidän suhteistaan. Mutta voihan sitä tietysti vain nauttia kauniista lauluista ilman muuta painolastia...

Konsertin oli ohjannut Hannu Huuska, joka myös lausui runoja. Lausujina tai kirjekatkelmien lukijoina esiintyivät lisäksi Anita Kähkönen ja illan laulusolistit. Konsertissa kuultiin kaikkiaan 19 laulua, jotka kaikki säesti pianolla Ilkka Sivonen. Niiden säveltäjät olivat Taneli Kuusisto, Oskar ja Aarre Merikanto, Leevi Madetoja, Heino Kaski, Sulho Ranta ja Toivo Kuula. Laulujen tekstit olivat pääosin L. Onervan; vain muutamissa oli tekstinä Leinon tai Paul Verlainen runo. Laulamisesta vastasivat pääpiirteissään ihan pätevästi sopraano Elli Vallinoja, mezzosopraano Katariina Heikkilä, tenori Jere Martikainen ja baritoni Jani Kyllönen.

Sellosta on moneksi, kuten myös eräästä sopraanosta

18.10.2015 Mari Palo ja Total Cello Ensemble Sellosalissa Espoossa

Mari Palon ja kuuden sellistin konsertti veti sunnuntaisena iltapäivänä Sellosalin lähes täyteen. Ja hyvä niin, sillä sekä laulusolisti että viime vuonna jo 20 vuotta täyttänyt Total Cello Ensemble tarjosivat mieleenpainuvan konsertin. Ensemblen sellistit ovat tietenkin vaihtuneet matkan varrella lukuun ottamatta perustajaa Hannu Kiiskeä. Nyt kokoonpanossa soittivat hänen lisäkseen RSO:n, HKO:n ja Kansallisoopperan orkesterin soolosellistit: Tuomas Lehto, Tomas Nuñez-Garcés, Samuli Peltonen, Jussi Vähälä sekä Tuomas Ylinen. Siis laatuporukkaa parhaasta päästä!

Konsertti alkoi sellistien voimin Arvo Pärtin Siluanin laululla. Tätä seurasivat Kiisken sovitukset Sibeliuksen Impromptusta ja Jääkärien marssista. Mari Palo esitti Sibeliukselta kaksi laulua sellosäestyksellä: Flickan kom ifrån sin älsklings möte ja Var det en dröm?

Tämän jälkeen siirryttiin oopperan maailmaan: Ave maria Verdin Otellosta, Laulu kuulle Dvořákin Rusalkasta ja O mio babbino caro Puccinin Gianni Schicchista seurasivat toisiaan tasapainoisina, kuulaina ja nautittavina tulkintoina. Palo oli näiden aarioiden parissa selvästi mukavuusalueellaan.

Lauluosuuden jälkeen kuulimme selloversiona Lenskin aarian Tšaikovskin Jevgeni Oneginista. Tätä seurasivat Astor Piazzollan kappaleet Canto de Octubre, Libertango ja Tanti anni prima, joissa soittajat pääsivät osoittamaan hieman erilaista osaamista ja puolta itsestään. Viimeisessä kappaleessa Mari Palokin oli mukana laulusolistina.

Palo lauloi rehevästi Kurt Weillin Youkalin, jonka kuulin viimeksi eilisiltana Musiikkitalossa. Kovin olivat erilaisia tulkintoja - makuasia mistä kukin sitten pitää. Palon monipuolisuuden esittelyä jatkettiin tango-osastolla: Arvo Koskimaan Sateinen yö ja komeana päätöksenä Milonga de la Anunciación Piazzollan Maria de Buenos Airesista. Huikean hienosti esitetty päätösnumero Palolta!

Onneksi nautinto ei vielä loppunut präntättyyn ohjelmaan. Kuulimme veikeänä ylimääräisenä "dokumentin" Leppävaaran formulakisoista, jossa oli mukana monenlaista rekvisiittaa ja jopa Jäämiehen haastattelu. Raikuvat aplodit hellyttivät vielä toisen ylimääräisen: Palo lauloi hyvin herkästi kansansävelmän On suuri sun rantas autius. Taisi aika moni silmä kostua viimeistään tässä kohdassa...