Hämyohjaus Otellosta

20.12.2017 Giuseppe Verdin ooppera Otello Stadttheater Bielefeldissä

Viimeksi näkemästäni Verdin Otellosta on kulunut yli viisi vuotta, joten kävin oikein mielelläni katsomassa tämän vanhan tutun Theater Bielefeldin tuotantona. Saksalaisten ohjaajien tuotosten ei pitäisi enää minua yllättää, mutta silti Paul-Georg Dittrich onnistui aiheuttamaan hämmennystä. Ohjaus oli sanalla sanoen hämärä. Esitys sisälsi niin paljon kaikkea omituista oheishälinää (alkaen pienestä näytelmästä ennen varsinaisen oopperan alkua), että fokus tuntui olevan kadoksissa. Vai pyrkikö ohjaaja tarkoituksella hajottamaan yleisön keskittymisen ja tapahtumien seuraamisen? Näyttämön taustalle heijastettu reaaliaikainen videokuva esityksestä on jo vähän kulunut idea, eikä tuntunut sopivan kokonaisuuteen lainkaan. Ja mitä virkaa oli parvella istuneella tyttökuorolla - oliko sen ideana kommentoida oopperan tapahtumia? Jagon käsittely raiskauksineen kaikkineen oli turhan alleviivaavaa ja juomalaulukohtaus oli suorastaan mauton. Lena Schmidin ja Monika Annabel Zimmerin lavastus tuki hyvin ohjausta, sillä se oli jokseenkin yhtä hämärä. Hauskan erilaisen puvustuksen oli suunnitellut Anna Rudolph.

Esityksen kapellimestari oli vaihtunut ja puikkoa heilutti minulle ennestään tuntematon Gregor Rot. Eikä ollut hullumpaa hänen työnsä - Rot osasi ottaa Verdistä ja orkesterista tehot irti, enkä nyt tarkoita tehoilla ainoastaan volyymia. Otellon roolin lauloi komeasti Mikhail Agafonov, joka on vieraillut useasti Suomen Kansallisoopperassakin. Hänen lavaolemuksensa ja näyttelemisensä oli melkoisen jäykkää ja pökkelömäistä. Tätä vikaa ei ollut Jagon osan tehneessä Evgueniy Alexievissä [translitterointi käsiohjelman mukaan], jonka sujuvuutta niin laulamisessa kuin näyttelemisessä oli ilo seurata. Ja äänikin oli vallan herkullinen! Daniel Patakylla oli kaunis tenoriääni, jolla kelpasi laulaa Cassion osa. Desdemonana esiintyi Sarah Kuffner, joka kyllä lauloi sievästi, mutta lavasäteily jäi uupumaan. Muissa rooleissa olivat Lorin Wey (Roderigo), Moon Soo Park (Lodovico), Yoshiaki Kimura (Montano) ja Hasti Molavian (Emilia).