Täysipainoinen ilta Sinfonia Lahden tarjoamana

8.10.2015 Sinfonia Lahti, joht. Sakari Oramo, sol. Klaus Mäkelä, sello Sibeliustalossa Lahdessa

Jorma Panula joutui terveydellisistä syistä peruuttamaan kapellimestarivierailunsa Lahteen, mutta onneksi Sakari Oramo saatiin lyhyellä varoitusajalla tuuraajaksi.

Konsertti alkoi Rautavaaran Cantus Arcticus -teoksella. Olen kuullut tämän monia kertoja (tosin edellisestä on kulunut jo vuosia), mutta vasta nyt kappale kolahti kunnolla. En lainkaan muistanut, miten kaunista Rautavaaran musiikki vuodelta 1972 on, varsinkin teoksen viimeinen osa. Tai ehkä kyse oli vaan siitä, että nyt lavalta löytyi tarpeeksi pätevä ja osaava kapellimestari sekä laadukas orkesteri, jotka pystyivät nostamaan teoksen uudelle tasolle. Tai sitten olen vaan vanhentunut riittävästi...

Toisena teoksena kuulimme Uuno Klamin teoksen Merikuvia. Tätä kuusiosaista kappaletta en muista kuulleeni koskaan konsertissa kokonaisena. Vaihtelevaa musiikkia Klami tarjoilee, vaikka ilmiselvä Bolero-plagiaatti vähän himmentääkin säveltäjän sädekehää.

Väliajan jälkeen seurasi Dvořákin Sellokonsertto h-molli. Tämä kappale on aina kuulunut suosikkeihini, vaikka onhan se kaikessa mahtipontisuudessaan ja romanttisessa kuohuilussaan aika tahmainen. Mutta ei voi mitään, tarttuvia ja kauniita melodioita riittää roppakaupalla. Oramo johti hyvin lämpimän ja tunteikkaan esityksen, jonka 19-vuotias solisti Klaus Mäkelä viimeisteli suvereenilla suorituksellaan.