Oopperaa eli ei – Mörkö valloitti kuitenkin
20.9.2018 Marjatta Pokelan Mörköooppera Helsingin Kaupunginteatterissa
Kaikkeen sitä ihminen lasten vuoksi joutuu – nimittäin katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitetyn Mörköoopperan. Marjatta Pokelan klassikko ilmestyi vinyylilevynä vuonna 1980, ja siitä alkoi teoksen laulujen voittokulku jo useiden sukupolvien tuntemiksi rallatuksiksi. Itselleni ne olivat kouluiässä lähinnä inhokkeja.
HKT:n uusi näyttämösovitus sai ensi-iltansa viime maaliskuussa. Kimmo Virtasen ohjaus oli mainio ja sai myös pienimmät lapset seuraamaan esitystä innolla. Sanna Majuri oli suoranainen helmi Mörön osassa. Muut mukana olleet näyttelijät (Sari Haapamäki, Sofia Hilli, Tiina Peltonen, Leena Rapola, Heikki Sankari ja Marjut Toivanen) esittivät kukin useita rooleja. Erityiset aplodit ansaitsee Musiikkimato Lauri Schreck, joka oli sovittanut teoksen musiikin ja vastasi itse sen esittämisestä. Käytössä olivat kitarat, koskettimet, kantele ja lyömäsoittimet, osin elektroniikalla höystettynä. Kokonaisuus oli päivitetty hienosti nykyaikaan! Kiitokset siitä, että musiikki soitettiin livenä eikä tallenteilta.
Mörköoopperan teoslaji on hieman tulkinnanvarainen. Sitä on kutsuttu ainakin pienoisoopperaksi, lastenoopperaksi, musiikkinäytelmäksi, musiikkisaduksi ja vieläpä (lasten)musikaaliksi. Teoksessa on mukana "oikeaa" oopperamusiikkiakin, kun tirriäiset esittävät aarian nimeltä Lehmävaroitus. Se on Mozart-lainoineen herkullinen parodia ja mielestäni koko Mörköoopperan parasta antia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti