Valjua vampyyriromantiikkaa

12.1.2018 Heinrich Marschnerin ooppera Der Vampyr Erkel-teatterissa Budapestissa

Heinrich Marschneria (1795-1861) pidetään merkittävimpänä saksankielisen oopperan säveltäjänä von Weberin ja Wagnerin kultakausien välissä. Hän sävelsi vajaat 20 oopperaa, joista meidän aikanamme on esitetty vain muutamia - ja niitäkin koko lailla harvakseltaan.

1800-luvun alkuvuosikymmeninä sävellettiin useita vampyyrioopperoita - aihe oli ilmeisen muodikas. Myös Marschner tarttui koukkuun ja hänen teoksensa Vampyyri (Der Vampyr) kantaesitettiin Leipzigissa vuonna 1828. Magyar Állami Operaház eli Unkarin valtionooppera toi Erkel-teatterin näyttämölle konserttiversion tästä oopperasta. Richard Wagner johti teoksen Würzburgissa 1833 ja muokkasi hieman oopperan musiikkia veljensä pyynnöstä (tämä lauloi esityksessä Aubryn roolin). Budapestissa kuultiin tämä "Wagnerin versio", joka on esitettynä todellinen harvinaisuus.

Marschnerin musiikki ei säväyttänyt minua tällä kertaa sen suuremmin - ooppera kuulosti lähinnä laimennetulta von Weberiltä. Osasyyllinen saattaa olla kapellimestari Ádám Cser, joka ei oikein tuntunut saavan orkesteriaan innostumaan. Hän ei myöskään seurannut riittävästi laulajia, vaan paahtoi menemään oman tahtinsa mukaan. Kokonaisuutta voisi luonnehtia rutiininomaiseksi läpisoittamiseksi, tai ehkä paikoin noustiin tämän yläpuolelle. Oopperan kuoro teki hyvän vaikutuksen, joskin miehiä vaivasi muutaman kerran ikävästi kuulunut eriaikaisuus.

Kaikki solistit tekivät hyvää perustyötä, mutta kukaan ei noussut esiin erityisen vaikuttavana tai säteilevänä persoonana. Vampyyri eli Lord Ruthven oli Bruno Taddia, joka eläytyi rooliinsa hyvin. Sir Humphrey Davenaut oli basso István Rácz ja hänen tyttärenään Malwinana lauloi kauniisti Klára Kolonits. Muissa osissa kuultiin mm. Tamás Busa (Sir John Berkley), Borbála Keszei (Janthe, edellisen tytär) ja Péter Balczó (Sir Edgar Aubry).

Olen melkoisen vakuuttunut, että tämä Marschnerin ooppera ei ollut parhaimmillaan konserttiversiona. Se olisi ansainnut räväkän ohjauksen ja näyttämöllisen toteutuksen, joka tekisi oikeutta myös libretolle.