torstai 30. marraskuuta 2017

Donizettin Requiem oli lupaava alku festivaalivierailulle


29.11.2017 Gaetano Donizettin Messa di Requiem Basilica di Santa Maria Maggioressa Bergamossa

Olen jo pitkään halunnut päästä Bergamon Donizetti-festivaalille, mutta vasta tänä vuonna se viimein onnistui. Gaetano Donizetti (1797-1848) syntyi Bergamossa ja palasi Pariisin ja Wienin vuosien jälkeen sairaana miehenä kotikaupunkiinsa kuolemaan. Muurin ympäröimä Bergamon vanha kaupunki (Città Alta) sijaitsee korkealla kukkulalla ja kaupungin uudempi osa sekä nykyinen keskusta (Città Bassa) levittäytyvät sen juurella. Jo pelkästään kävely vanhan kaupungin idyllisillä kujilla ja upeiden rakennusten ihailu olisivat olleet matkan arvoisia, mutta kun tähän vielä yhdistetään aimo annos musiikkia ja muita nautintoja, niin voi pojat!

Donizetti sai tiedon Vincenzo Bellinin kuolemasta (23.9.1835 Pariisin lähellä) Lucia di Lammermoorin kantaesityksen aikoihin. Hän sävelsi pikaisesti Requiemin ystävänsä muistolle, mutta se sai tiettävästi odottaa esitystään vuosikymmeniä. Ensimmäinen tunnettu esitys on nimittäin vuodelta 1870, eli yli 20 vuotta Donizettin itsensä kuoleman jälkeen. Paikkana oli sama S. Maria Maggiore, jonne suuntasin nyt keskiviikkoiltana, ja jonne Donizettin maalliset jäännökset siirrettiin vuonna 1875. Basilika on 1100-luvun lopulta (jo tätä ennen paikalla on ollut kirkko sekä sitä edeltänyt roomalainen temppeli), mutta myöhemmät laajennukset ja sorkkimiset ovat muuttaneet kirkon luonnetta melkoisesti. Ylenpalttisen runsaasti koristeltu interiööri on 1600-luvun barokkia.

Messa di Requiemin esittivät täpötäydelle kirkolle Orchestra Donizetti Opera ja Coro Donizetti Opera kapellimestari Corrado Rovarisin johdolla. En ollut itse kuullut teosta aiemmin livenä (se muuten julkaistiinkin vasta 1975), joten sen kokeminen erinomaisena esityksenä autenttisella paikalla oli hyvin vaikuttavaa. Maurizio Manaran soittamat urut toivat teokseen hienon lisän verrattuna monien muiden aikakauden säveltäjien sielunmessuihin. Pätevinä solisteina olivat sopraano Carmela Remigio, mezzosopraano Chiara Amarú, tenori Juan Francisco Gatell sekä bassot Andrea Concetti ja Omar Montanari. Suosikkini oli Gatell, jonka sävykäs tenoriääni pyörteili basilikan holveissa hivelevän kauniina.

Konsertin jälkeen paljastuivat tietyt järjestelypuutteet, minkä olen havainnut monien eurooppalaisten festivaalien ongelmaksi. Alkuillasta vanhaan kaupunkiin vielä pääsi bussilla, mutta konsertin jälkeen ne eivät enää kulkeneet. Kukkulalta alas pääsee myös funicolarella - paitsi että sekin oli nyt suljettu - ja todennäköisyys taksin löytämiselle Cittá Altasta on likimain nolla. Joten tulipa sitten reipas iltakävely takaisin hotellille! Seuraavalla kerralla on kyllä syytä varata hotelli vanhasta kaupungista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti