perjantai 28. heinäkuuta 2017

Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajat


27.7.2017 Aurora Marthens, sopraano, Sanna Iljin, sopraano ja Tuula Hällström, piano Espoon tuomiokirkossa

Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellinen johtaja Erkki Korhonen kalasti tuoreeltaan Timo Mustakallio -kilpailun voittajat esiintymään Espoossa. Tämän vuoden kilpailu käytiin n. 1,5 viikkoa sitten ja sen voitti sopraano Aurora Marthens. Sanna Iljin sai Suomen Kulttuurirahaston Eero Rantala -rahastopalkinnon. Konsertin pianistina oli Tuula Hällström.

Aluksi kuultiin oopperamusiikkia. Mozartin Zaiden tutun ja vaikean aarian Ruhe sanft, mein holdes Leben lauloi tavattoman kauniisti Marthens. Seuraavaksi oli vuorossa kivasti näytelty Kreivittären ja Susannan resitatiivi ja duetto Sull'aria...che soave zeffiretto Mozartin Figaron häistä. Iljin esitti osion lopuksi Alcinan aarian Tornami a vagheggiar Händelin Alcinasta ja Almirenan suositun aarian Lascia, ch'io pianga Händelin Rinaldosta. Puhdasta laulua ja hienoja koristeluja!

Sitten vaihdettiin hetkeksi suomalaiseen musiikkiin: Marthens lauloi Toivo Kuulalta kappaleet Purjein kuutamolla ja Karjapihassa. Jälkimmäisestä hän teki aivan mainion pienen kuvaelman erilaisine äänenväreineen, eleineen ja ilmeineen. Laulajille tarjottiin tovi hengähdysaikaa, kun Hällström ja Korhonen esittivät seuraavaksi Oskar Merikannon nelikätisen pianosovituksen Emil Genetzin kuorolaulusta Herää Suomi. Tämä harvinaisuus oli oikein mukava kuulla pitkästä aikaa, mutta harmillisesti esitystä vaivasi soittajien eritahtisuus ja Korhosen päällepainaminen - selvästikään yhteissoittoa ei ollut harjoiteltu tarpeeksi. Perään Hällström soitti Merikannon Improvisaation, joka oli lumoavaa kuultavaa. Oskar Merikannolta kuultiin vielä Soipa kieli -niminen laulu, jonka solistimme esittivät sointuvasti duettona.

Tämän jälkeen vaihdettiin kolmen kappaleen ajaksi saksankielisiin lauluihin: Iljin lauloi Richard Straussin Ständchenin ja Edward Griegin kappaleet Zur Rosenzeit ja Ein Traum. Ständchenin tulkinta ei säväyttänyt minua suuremmin, vaikka sinänsä kaunista kuultavaa olikin. Konsertin loppuosa oli omistettu Jean Sibeliuksen lauluille. Marthensin versio Jubalista oli sykähdyttävä, ja ihan hyvin menivät myös Den första kyssen sekä Kyssen. Sen sijaan Flickan kom ifrån sin älsklings möte olisi kaivannut loppuun lisää dramaattisuutta. Iljin lauloi perussiistin ja teknisesti hyvän esityksen Var det en dröm? -kappaleesta ja ohjelman päätti Tanken-duetto.

Tuula Hällström ansaitsee jälleen kerran suitsutusta herkästä ja sävykkäästä soitostaan. Upeat nuoret sopraanot vaikuttivat ainakin minut osaamisellaan ja potentiaalillaan. Marthens on tarvittaessa varsinainen äänitykki, jolla on terve tekniikka ja upea ylärekisteri. Myös pianistina tunnettu Iljin on luontainen muusikko, jolla on kaunissävyinen, Marthensia hieman tummempi ja vivahteikkaampi sopraanoääni. Solistien äänet sointuivat hyvin yhteen nautinnollisissa duetoissa. Ylimääräisenä kuultiinkin uusinta Kreivittären ja Susannan numerosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti