torstai 30. kesäkuuta 2016

Gergijev et al. Mikkelissä


29.6.2016 Eleonora Vindau, sopraano ja Vasili Popov, piano Mikaelissa Mikkelissä

29.6.2016 Mariinski-teatterin sinfoniaorkesteri ja kuoro, joht. Valeri Gergijev, sol. Alexander Toradze, piano ja Julia Matoshkina, mezzosopraano Mikaelissa Mikkelissä

Mikkelin Musiikkijuhlat täytti tänä vuonna 25 vuotta, mutta kekkerit on säästetty ensi vuodelle, jolloin yhteistyö juhlien taiteellisen johtajan Valeri Gergijevin kanssa tulee jatkuneeksi neljännesvuosisadan. Tänä kesänä teemana oli Sergei Prokofjev, jonka syntymästä on 125 vuotta.

Ehdin nauttimaan tämän vuoden tarjonnasta vain kaksi konserttia. Näistä ensimmäinen oli sopraano Eleonora Vindaun ja pianisti Vasili Popovin konsertti Mikaelin Kamarimusiikkisalissa. Vindau on ukrainalaissyntyinen nuorehko laulaja, joka on kuulunut vuodesta 2007 lähtien Mariinski-teatterin nuorten laulajien akatemian solisteihin. Popovilla on melkoisesti kilpailumenestystä ja hän on toiminut Mariinskin nuorten laulajien akatemian korrepetiittorina vuodesta 2010.

Ohjelmassa oli ensin oopperamusiikkia: Despinan aaria Una donna a quindici anni Mozartin oopperasta Così fan tutte, Parasjan aaria Musorgskin oopperasta Sorotšinskin markkinat ja Susannan aaria Deh vieni non tardar Mozartin Figaron häistä.

Välissä kuultiin pianokappaleena Chopinin Valse brillante As-duuri op. 34 nro 1. Tätä seurasi Prokofjevin Ruma ankanpoikanen op. 18. ja toisena pianokappaleena Rahmaninovin pianosovitus Tšaikovskin Kehtolaulusta.

Ohjelman päätti Musorgskin seitsemänosainen Lastenkamarilauluja-sarja sekä neljä ukrainalaista kansanlaulua, joiden nimiä ei ohjelmassa kerrottu. Ylimääräisenä kuultiin todellinen yllätysnumero: Yksi ruusu on kasvanut laaksossa.

Vindaulla on hyvä tekniikka ja keskirekisterissä erittäin kauniisti soiva ääni. Korkeimpien sävelien kanssa oli tänään ongelmia ja ne eivät syttyneet lainkaan. Mozartin aarioissa jotkin eleet ja ilmeet tuntuivat kovin päälleliimatuilta. Popov oli pianistina aivan erinomainen ja herkkä tulkitsija.

Oli tietysti sympaattista valita ylimääräiseksi numeroksi suomalainen kansansävelmä ja vieläpä esittää se suomeksi. Mutta sen verran korkeaa työmoraalia voisi ammattilaiselta odottaa, että hän vaivautuisi opettelemaan sanat kunnolla. Nyt esityksessä oli luvattoman paljon kokonaan vääriä sanoja sekä väärin lausuttuja sanoja. Mutta kaikesta huolimatta esitys oli tunteisiin vetoava ja koskettava - niin että vanha kyynikkokin sai pyyhkiä silmäkulmiaan.

* * *

Iltakonsertti Mikaelin Martti Talvela -salissa alkoi Gergijevin tuttuun tyyliin myöhässä ja päättyi lähes tunnin myöhemmin kuin ohjelmaan oli merkitty.

Avausnumerona oli Prokofjevin teos Pelurit - Neljä muotokuvaa ja loppuratkaisu op. 49. Se perustuu säveltäjän aiempaan Peluri-oopperaan ja esittelee muotokuvissa oopperan päähenkilöt. Musiikin kuuntelu meinasi ajoittain unohtua, kun huomio tahtoi aina kiinnittyä Gergijevin lievästi sanoen persoonallisen johtamistyylin seuraamiseen.

Toisena kappaleena kuultiin Igor Stravinskyn Konsertto pianolle ja puupuhaltimille. Solistina oli vanha kunnon Alexander Toradze, joka antoi flyygelille melkoista kyytiä. Erinomaisen svengaava ja vauhdikas tulkinta!

Väliajan jälkeen konsertin päätti Prokofjevin seitsemänosainen kantaatti Aleksanteri Nevski op. 78. Mariinski-teatterin kuoron laulu oli mahtavaa kuultavaa, ja kyllä orkesterikin nousi korkealle tasolle. Teoksen loppupuolella lavalla piipahti solistina mezzosopraano Julia Matoshkina. Hänellä oli jumalaisen ihanan samettinen, hyvää tekevä ääni - voi kun ei saatu kuulla enempää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti